Jäsenesittelyitä

Vaikuttavaa eläinavusteista työskentelyä - jäsenesittelyssä Hali-Koira

Hali-Koira on vuodesta 2011 lähtien toiminut, koira-avusteisia palveluja tarjoava yritys, jonka on perustanut Maarit Haapasaari. Ennen siirtymistään Green Care -alan puolelle, hän on tehnyt 12 vuoden työuran varhaiskasvatuksessa. Maarit on ratkaisukeskeinen eläinavusteinen valmentaja, eläintenkouluttaja ja vammaisavustaja. Hän kertoo, että on matkan varrella päivittänyt ja täyttänyt työkalupakkiaan moneen otteeseen, erilaisten koulutusten kautta.

Seuraavassa Maarit kertoo lisää Hali-Koiran toiminnasta.

Mikä sai sinut aloittamaan Green Care -palvelujen tuottamisen?

2000-luvun alussa tein ihan ensimmäisenä toimijana koira-avusteista vapaaehtoistyötä täällä Varsinais-Suomessa. Olin pitkään täälläpäin ainoana, kunnes mukaan tuli muitakin innokkaita. Minulla on aina ollut berninpaimenkoiria ja olin silloin myös Suomen Sveitsinpaimenkoirayhdistyksen vapaaehtoistyön pääkoordinaattorina. Kävin kouluttamassa ympäri Suomen uusia vapaaehtoisia ja testaamassa koirien soveltuvuutta vapaehtoistoimintaan, sitä kautta aloin pikkuhiljaa näkemään miten tätä voisi tehdä ammatillisestikin. Vuonna 2011 vaihdoin kokonaan alaa ja perustin Hali-Koira-yrityksen. Tällä hetkellä minulla on kolme berninpaimenkoiraa, joiden kanssa teen töitä; Hilma-Maria 7 vuotta, Pikku-Veikka 4 vuotta sekä Paavo-Hermanni 3 vuotta.

Hali-Koiran palveluista, menetelmistä ja asiakasryhmistä Maarit kertoo seuraavaa:

Asiakasryhmiin kuuluu pääasiassa erityistä tukea vaativia ihmisiä: kehitysvammaiset, muistisairaat, vanhukset laitoksissa sekä kotona asuvat yksinäiset ikäihmiset. Koulupuolelta voisi mainita ala-asteet ja myös kirjastot ovat meidän asiakkaitamme. Eli laidasta laitaan mennään asiakasryhmien suhteen.

Toimintatapani on moniammatillinen, eli suunnittelen palveluitani yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa. Muun muassa koira-avusteisia kuntoutuksia on suunniteltu yhteistyössä Satakunnan ja Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden ja -opettajien kanssa. Nämä kuntoutukset sopivat muistisairaille, kehitysvammaisille ja miksei tavallisille työssäkäyvillekin.

Kirjastoissa ja kouluissa me järjestämme lukukoira hetkiä, eli lukihäiriöstä kärsivät ja lapset ja nuoret tulevat lukemaan Hali-Koiran läsnä ollessa. Tällä tavoin innostamme lapsia lukemaan. Kirjoitetaan Koiralle® on sanataiteilija ja sanataidekasvattaja Veera Vähämaan ja minun yhteistyössä kehittämä ja rekisteröimä menetelmä, jossa osallistujia, nuoria tai vanhoja, kannustetaan suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun koira-avusteisen sanataiteen keinoin. Tästä jatko kehitettiin Kerrotaan Koiralle menetelmä erityisryhmille, kuten esimerkiksi vaikka kehitysvammaiset ja muistisairaat. Heillä on paljon tarinoita kerrottavanaan, mutta he eivät välttämättä pysty itse kirjoittamaan, joten niitä tarinoita viedään eteenpäin sadutuksen menetelmin, he kertovat ja minä kirjoitan ylös.

Kotona asuvien yksinäisten ikäihmisten kanssa tapaamme KävelyTreffien merkeissä. Usein tehdään n. 2 km mittainen kävelylenkki, vaikka luontopollulla, tai sitten voidaan lähteä esimerkiksi Tuomiokirkkoon tutustumaan ja saadaan siellä opastettu kierros. Siinä yhdistyvät kulttuuri, taide, liikunta ja yhteisöllisyys koira-avusteisin menetelmin. Vanhukset löytävät usein näillä kävelyillä ja reissuilla kavereita toisistaan, ja tavallisesti yhdistävänä tekijänä toimii koira.

Minkälaisia huomioita Maarit on tehnyt palvelujensa vaikuttavuudesta?

Onhan se vaikuttavaa! Vaikuttavuuden huomaa hyvin esimerkiksi, kun tehdään koira-avusteisia jumppaa ja saadaan ihmiset tekemään haluttuja liikkeitä koiran kanssa. Näitä jumppia olemme jo mainittujen Saimaan ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa suunnitelleet yhteistyössä.

Minulla on tälläkin hetkellä yksi yksityisasiakas, joka on lievästi halvaantunut. Ikää hänellä on jo jonkin verran, mutta ennuste on silti hyvä. Jos hän vain viitsii tehdä määrättyjä harjoitteita, niin hän kuntoutuisi lähes ennalleen. Hän käy kaksi kertaa viikossa fysioterapeutilla ja minä käyn hänen luonaan noin 2-3 viikon välein. Fysioterapeutit ovat nyt tulleet katsomaan minun työskentelyäni, kun he eivät saa häntä kävelemään ja tekemään tiettyjä liikkeitä. Mutta kun minulla on Hilma- koira mukana, niin asiakas tekee Hilman kanssa vaikka kuperkeikan. Koiran innostava vaikutus on siinä kohtaa niin suuri.

Sama homma on laitoksissa, KävelyTreffiläisten kanssa tai kotona asuvien yksinäisten ikä-ihmisten kanssa. He ovat kohta 10 vuotta lähteneet KävelyTreffeille kerran viikossa. Heillä on aikaa kun he ovat eläkkeellä ja omaisiakaan ei ehkä ole tai he ovat kaukana muualla Suomessa. Monelle onkin siinä kohtaa tullut Hali-Koirista ihan elämän keskipiste. Heillä on syy lähteä kotoa pois, kun heidän ihailemansa Hali-Koira on paikalla. He odottavat aina jännittyneenä, että onko Hilma, Veikka vai Paavo paikalla. Koiria muistetaan lahjoilla, koirille tulee nimipäiväkortit ja joululahjat. Se kertoo myös siitä, että koirat ovat ihan henki ja elämä monille ihmisille. Jonkin verran on myös tehty tutkimuksia siitä, mikä on koiran vaikutus Hali-Koirien työskentelyssä; esimerkiksi 70 % KävelyTreffiläisistä on ilmoittanut tulevansa mukaan sen takia, että siellä on Hali-Koira paikalla.

Esimerkkitapausten lista osoittaa Hali-Koiran toiminnan tarpeellisuutta:

Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi koululaisia, joilla on ollut lukemisen kanssa vaikeuksia, on saatu innoitettua lukemiseen. Kuusi vuotta kiersin kouluja ja kirjastoja, meillä oli esimerkiksi Kaarinan kirjastossa ”Tartu Tassuun” hanke, jossa lapset saivat tulla vapaa-ajallaan lukemaan koiralle. Lukuaikaa oli varattuna 15 minuuttia per lapsi. Viideksi viikoksi kerrallaan sai varata lukuhetket. Lapsille tehtiin myös lukupassi muistoksi, jossa lapsesta ja koirasta oli kaverikuva. Aina yhden lukemiskerran jälkeen sai tassutarran passiin.

Tähän liittyen tulee mieleen yksi sellainen poika, jota ei pätkääkään kiinnostanut koulussa lukeminen eikä sen harjoittelu. Koiran kanssa lukeminen kuitenkin alkoi onnistumaan. Lopulta kun poika esitteli lukupassejaan, niin hänelle oli niitä kertynyt niin monta, etten edes tarkkaa määrää muista. Kerran hän sattui myös tulemaan kadulla vastaan omien kavereidensa kanssa, kun me olimme Hali-Koiran kanssa toisella puolen katua. Silloin toiselta puolelta katua kuului huuto: “kattokaa pojat tuolt tulee mun paras kaveri Rento”. Rento oli minun silloinen koirani. Kyllä se aika kivalta tuntui itsestäkin siinä kohtaa. Sitten kun tulee vielä opettajilta palautetta, että lukeminen sujuu paremmin ja keskittyminen on kehittynyt, niin onhan se palkitsevaa. 

Tai sitten monelta eri taholta kuullut kommentit siitä, kuinka koira hyväksyy sinut sellaisena kuin olet eikä arvostele sinua. Koira innoittaa ihmisiä tekemään ja tuo tekemiseen iloa. Vaikka ihminen kävelisi vain kaksi metriä tänään, mutta tekee siinä parhaansa, se riittää ja se innostaa tekemään seuraavalla kerralla uudestaan ja silloin voikin mennä jo kolme metriä. Joku ei halua lähteä kotoaan ulos, ei kauppaan tai muuallekaan. Mutta silti hän lähtee kävelytreffeille, kun Hali-Koira siellä odottaa. Näitä tarinoita, kun kuulee, niin kyllä ne ovat aika liikuttavia.

Uusille GC-toimijoille Maarit antaa vinkkejä omien kokemustensa kautta:

On tärkeää pitää mieli avoinna. Tilaisuuksia ja mahdollisuuksia on paljon, täytyy vain uskoa itseensä ja myös siihen hulluun ajatukseen, mikä mielessä on. Esimerkiksi nämä minun KävelyTreffini ovat saaneet alkunsa siitä, kun kuulin ihmisten keskustelevan, etteivät he millään saa kotona asuvia yksinäisiä ikä-ihmisiä neljän seinän sisältä ulos toimintojen pariin eikä mikään tunnu kiinnostavan heitä. Heitin heille idean, että antakaa minun yrittää houkutella heitä koiran kanssa. He nauroivat ja ihmettelivät vain, että miten se koira tähän vaikuttaa. He antoivat minulle kuitenkin mahdollisuuden kolme kertaa koittaa idean toimivuutta. Minä koitin, ensimmäisellä kerralla oli 6 ihmistä mukana, seuraavalla kerralla 12 ihmistä ja sitä seuraavalla kerralla 18 ihmistä.

Niinkin typerä ajatus, että otan koirani mukaan ja mennään porukalla kävelemään. Siitä Kävelytreffien idea sai alkunsa, eli ihan tällaisesta perusjutusta. Me ollaan tätä nyt lähes 10 vuotta tehty, tämä on ollut alusta asti Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n koordinoimaa toimintaa. Ensimmäiset kolme vuotta se oli osa RAY:n ”Avoimet ovet” hanketta. Sen jälkeen toimintaa on rahoittanut esim. Turun kaupunki, eri yhdistykset ja yritykset. Alun perin hassu ja yksinkertainen ajatus jäikin lopulta elämään. Ja elää edelleen.

Muistan myös ihan ensimmäisiä kertoja vapaaehtoistyön puolelta, kun lähdin koiran kanssa keikalle läheiseen vanhainkotiin. Siellä oli paikalla rouva, joka pitikin kissoista enemmän kuin koirista. Itselläni oli silloin kissojakin kotona, niinpä seuraavalla kerralla menin sinne vanhainkotiin kissa toisessa ja koira toisessa kainalossa. Naapurini katsoi minua ihan kieroon, että mitä nyt tapahtuu onko se nyt ihan seonnut, kun on viemässä eläintarhaa vanhainkotiin. Siitä ei mennyt kauaa, kun olin näiden minun metodieni kanssa Kiinamyllyn koulussa. Se on Turun opetustoimen alainen ja vastaa TYKS:n lasten- ja nuorten klinikan sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian sairaalaopetuksesta. Minua pyydettiin sinne tekemään koira-avusteisuutta. Tehtäväni oli innostaa lapset ulkoilemaan ja tutustumaan eri ulkoilma lajeihin. Kun sieltä tuli ensimmäinen palkkakuitti, jossa luki erityisasiantuntijan palkkio, muistui mieleeni se hetki, kun naapurini piti minua hölmönä, kun vierailin kissan ja koiran kanssa vanhainkodissa. Voisi kai sanoa, että hullun ja neron ero on häilyvä.

Vinkiksi uusille toimijoille sanoisin, että usko itseesi niin maailma on täynnä mahdollisuuksia. Vaikka ajatus olisi kuinka hassu, niin luota siihen. Sinä pystyt tekemään siitä toimivan!

Kiitos Maaritille, Hali-Koiran toiminnan esittelystä! Mikäli haluat osallistua juttusarjaamme, ota yhteys Tomiin: viestinta@gcfinland.fi tai puh. 050 551 7899.