”Me mennään yhdessä perheenä eteenpäin” – perhesysteemin toimivuus kasvaa luontolähtöisin menetelmin

Halusimme selvittää, miten luontolähtöiset menetelmät vaikuttavat perhesysteemin toimivuuteen ja vuorovaikutukseen perheessä. Toteutimme ja arvioimme kymmenen Green Care -tukiprosessia kymmenen eri perheen kanssa. Tulokset kannustavat meitä hyödyntämään entistä systemaattisemmin luontolähtöisiä menetelmiä perheiden ja perhesuhteiden kanssa työskenneltäessä.

Meillä puhutaan paljon perheiden pitkittyneestä kuormituksesta sekä lasten ja nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista. Perheiden kanssa pian kolmekymmentä vuotta työskennelleenä ajattelen, että ongelmien juurisyihin, kuten palveluvajeisiin, ylisukupolvisuuteen tai talousvaikeuksiin, pitää löytää ratkaisuja. Noidankehien katkaisemiseksi on tarpeen myötätuntoisin silmälasein tunnistaa ja taklata myös kuormituksesta kumpuavia tunneyhteyden katkoksia sekä vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn haasteita perheissä.

Luontosuhteen ja luontolähtöisten menetelmien merkitys yksilön hyvinvoinnille ja palautumiselle tunnustetaan jo laajasti, mutta millaista käyttöpotentiaalia niistä voi vielä löytyäkään perhesuhteiden sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn eli perheen resilienssin vahvistamiseen?

Yhteyden tunne ja vuorovaikutus keskiöön

Kuormituksen, suurten tunteiden tai hätääntymisen hetkissä lasten, nuorten ja myös vanhempien turvallisuuden tunne vahvistuu kiintymystä ja yhteyden tunnetta vahvistamalla. Yhteinen asioiden jakaminen keventää mieltä ja lisää ymmärrystä ihmisten välillä. Pienet muutokset perhesysteemissä ja vuorovaikutuksessa voivat olla ratkaisevia niin koko yhteisön kuin yksittäisen perheenjäsenen kuormituksen vähentymisen kannalta.

Minä ja muut pirkanmaalaiset Green Care -palveluiden tuottajat halusimme selvittää, miten luontolähtöiset menetelmät vaikuttavat perhesysteemin toimivuuteen ja vuorovaikutukseen perheessä. Toteutimme ja arvioimme vuonna 2022 Alli Paasikiven säätiön tuella kymmenen Green Care -tukiprosessia kymmenen eri perheen kanssa. Kaikissa perheissä oli jokin akuutisti arkea ja vanhemmuutta kuormittava tekijä, kuten esimerkiksi neurokirjon diagnoosi, mielenterveyden haasteita, talousvaikeuksia tai tunnistettuja ristiriitoja perhesuhteissa.

Tukiprosessien toteutuksesta vastasivat luontolähtöisiin menetelmiin perehtyneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Toimintaan osallistuminen oli perheille vapaaehtoista, ja perheet saivat vaikuttaa itse toiminnan sisältöihin sekä tavoitteisiin. Luontolähtöinen tukitoiminta sisälsi kolme 90 minuutin tapaamista neljän kuukauden aikana. Näin ollen ne voitiin nähdä myös ns. lyhytinterventioina, joille tyypillistä on rajattu tavoite sekä toiminnan fokusointi, rakenne ja muutosten systemaattinen arviointi. Kaikkiin tapaamisiin osallistui aina koko perhe. Perhesysteemin toimivuutta ja vuorovaikutusta arvioitiin toiminnan alussa sekä lopussa strukturoidulla kyselylomakkeella, josta oli omat versiot pikkulapsille, kouluikäisille ja vanhemmille. Vastausten (N=58) analysoinnista ja raportoinnista vastasi ulkopuolinen tutkija.

Ennalta ehkäisyä ja korjaavaa tukea perheille

Luontolähtöisin menetelmin voidaan tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta, vahvistaa perheen kiinteyttä ja rakentaa jokaisen perheenjäsenen toimijuutta ja osallisuutta oman perheen jäsenenä.

Perhekohtaisen hyvinvoinnin lisääntymisen lisäksi luontolähtöisillä menetelmillä tuetaan yleisemmällä tasolla perheiden resilienssin kasvua. Luontolähtöisin menetelmin voidaan siis auttaa niin ennaltaehkäisevästi kuin korjaavasti perheitä toipumaan vastoinkäymisistä ja rakentamaan perhedynamiikkaa, jossa jokainen perheenjäsen on tärkeä.

Esimerkkejä luontolähtöisin menetelmin saatavista muutoksista:

    - jokaisen perheenjäsenen panosta tarvitaan

    - perheen sisäiset roolit muuttuvat, jolloin esimerkiksi autettavasta tulee auttaja ja perheenjäsenet näkevät toisistaan erilaisia puolia

    - perhe oppii keskustelemaan yhteisestä tavoitteesta sekä jokaisen odotuksista ja kokemuksille antamista merkityksistä

    - iloitseminen omasta sekä muiden onnistumisesta rakentaa kokemusta meistä ”onnistuvana perheenä”

    - toiselle hyvän tekeminen ja toisten auttaminen luo mielihyvän kokemuksia myös itselle

    - perheen vuorovaikutussuhteiden vastavuoroisuus kasvaa

    - lapsi tulee erityisellä tavalla näkyväksi vanhemmilleen

Vaikuttavina tekijöinä toimii se, että koko perheen ja yksittäisten perheenjäsenten vahvuudet saadaan näkyviin, ja perhe saa uusia, yhdistäviä myönteisiä kokemuksia. Näiden myötä perheen oma kertomus itsestään muuttuu myönteisemmäksi, ja sen myötä myös toiveikkuus tulevaisuutta ja yhteistä selviytymistä kohtaan vahvistuvat.

Luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä

Oheiset tulokset kannustavat meitä hyödyntämään entistä systemaattisemmin luontolähtöisiä menetelmiä perheiden ja perhesuhteiden kanssa työskenneltäessä. Uuden asian äärellä emme toki ole. Osa meistä on pitkään toiminut perheiden kanssa leireillä, retkiolosuhteissa tai eläinten kanssa. Monelta voi löytyä lapsuudesta muistijälkiä yhteisistä rentoutumisen ja onnistumisen hetkistä liittyen vaikkapa kalastukseen tai suvun pelloilla työn tekemiseen. Ammatillisessa työssä valjastamme tämän kaiken käyttöön vain tietoisemmin ja tavoitteellisemmin unohtamatta, että tuen tai hoidon vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea yhteistyösuhteen laadusta. Tarvitaan myös lisää vaikuttavuusnäyttöä luontolähtöisistä menetelmistä ja Green Care -lyhytinterventioista osana perheiden tuen palvelukokonaisuutta, jotta ne voisivat juurtua perheiden palvelujärjestelmään yhtenä vaikuttavana menetelmänä muiden joukossa.

Myös vanhemmat ja perheen läheiset, kuten isovanhemmat tai ystävät, voivat mahdollistaa luontolähtöistä toimintaa sekä yhteisiä oppimisen ja läsnäolon kokemuksia perheille. Luontolähtöisen toiminnan ei tarvitse olla mikään ”superelämys” tai erityinen harjoitus. Se voi toteutua vaikkapa siten, että yhdessä sytytetään nuotio tai lapsi saa olla aikuisen opastajana linnunlauluapin käytössä. Koska luonnossa oleminen ja toiminta lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta sekä avartavat tapoja nähdä itsemme ja muut, kannustan kokeilemaan niitä ihan pienestikin vaikkapa pian alkavan kesäloman aikana.

Jos kuitenkin vanhempana, läheisenä, perhetyöntekijänä tai perheille palveluita järjestävänä sosiaalityöntekijänä etsit lisää tavoitteellisuutta, ideoita tai erityisosaamista, vinkkaan tutustumaan Green Care Finland ry:n sivulta löytyviin palveluntuottajiin.

Itse lastensuojelun perhekuntoutus- ja terapiatyötä tekevänä olen perheiden tapaamisissa hyödyntänyt myös parityötä Green care -palveluntuottajien kanssa. Tällöin toisen esimerkiksi opastaessa luontoretkeä jää itselleni paremmin rauhaa asettua havainnoivaan ja dialogiseen suhteeseen perheenjäsenten kanssa.

Menetelmistä riippumatta luonto ja eläimet tarjoavat mielettömän hienoja metaforia elämään ja ihmissuhteisiin. Luontolähtöisin menetelmin voimme myös luoda korvaavia kokemuksia, joiden jakaminen ja kertominen tuovat valonpilkahduksia kuormittuneen arjen keskelle sekä uusia muistoja elämäntarinaan. Meille kaikille.

Kirjoittaja

Sirpa Mäkinen

Kirjoittaja työskentelee terapiavastaavana Kantamoinen osuuskunnassa sekä työnohjaajana, kouluttajana ja terapeuttina Soliseva-yrityksessään.

Lisätietoa: Luontohoivaa perheille Pirkanmaalla -hanke

Blogi-kirjoitus on osa luontolähtöisten menetelmien käyttöönottamisen tueksi toteutettavaa viestintäkampanjaa, josta vastaavat maaseutupolitiikan TUUMA- ja HYMY-verkostot sekä Green Care Finland ry.