Etusivu » Kehittäminen » Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohanke » HyvinVoi-blogit » Maija Lipponen: Laatuun ja vaikutusten arviointiin panostaminen tärkeää eläinavusteisessa työssä
Blogin kirjoittaja Maija Lipponen on mukana HyvinVoi-hankkeessa ja ollut laatimassa yhdessä Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry:n kanssa Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatu ja vaikuttavuus -käsikirjan, joka edistää laadukkaiden hevosavusteisten palveluiden saatavuutta niin palvelunkäyttäjille kuin -ostajille.
Laadun ja vaikuttavuuden osoittaminen on kilpailuetu
Suomessa tehdään pääsääntöisesti laadukasta ja ammatillista eläinavusteista työtä. Eläinten käyttö osana ihmisen hyvinvointia edistäviä palveluita ei ole mutkatonta, sillä toimintatapaan liittyy esimerkiksi eettisiä kysymyksiä siitä, miten ja miksi eläintä käytetään. Sekä asiakkaan että eläimen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta tulee huolehtia eläinavusteisissa palveluissa, mikä vaatii paljon osaamista ohjaajalta. Epäkohdat tai perusteettomat palvelulupaukset vaikuttavat eläinavusteisen toimintatavan uskottavuuteen. Siksi laatuun ja vaikutusten arviointiin panostaminen on tärkeää.
Vähitellen esimerkiksi kunnat osaavat hankkia eläinavusteisia palveluita ja kilpailuttaa niitä osana kuntoutuspalveluiden hankintaa. Palvelunhankkijalla on lupa odottaa laadukkaita eläinavusteisia hyvinvointipalveluita. Tarkan palvelukuvauksen saaminen toiminnasta on ehdoton edellytys: siitä tulee käydä ilmi, mitä palvelu sisältää, miten sen ajatellaan vastaavan asiakkaan tavoitteisiin, miten tavoitteiden toteutumista seurataan, mitä lisäarvoa eläin ja toimintatapa tuovat asiakkaalle sekä millä hinnalla ja millaisin ehdoin palvelu toteutetaan. Turvallisuusasiakirja vaaditaan kaikista eläinavusteisista palveluista. Laatudokumentin esittäminen ja vaikuttavuuden kuvaaminen ovat eduksi ja auttavat erottautumaan kilpailutuksissa.
Vaikuttavuusketju on osa palvelun kehittävää arviointia
Palveluntuottaja voi arvioida oman palvelunsa vaikuttavuutta käsikirjassa esiteltävän vaikuttavuusketjun avulla. Vaikuttavuusketjussa kuvataan palvelun yhteiskunnallinen tarve ja vaikuttavuustavoite, mikä on usein tärkeää pystyä perustelemaan. Seuraavaksi ketjussa kuvataan asiakastavoitteita. Tavoitteet pilkotaan havainnoitavissa, seurattavissa tai mitattavissa oleviksi muutoksiksi asiakkaan elämässä ja niiden seurannalle tehdään suunnitelma.
Muutoksen mittari voi olla esimerkiksi standardoitu kyselylomake tai palveluntuottajan itse kehittämä yksinkertainen kysely. Mittari voi perustua myös asiakkaan, ohjaajan tai asiakkaan läheisten tekemään havainnointiin tai palvelunostajalta saatuun palautteeseen tai arviointiin. Hyvä mittari osallistaa asiakkaan niin tavoitteen asettamiseen kuin sen toteutumisen seurantaan. Mittareista kertyneellä tiedolla vaikuttavuusketju tarkentuu kuvaamaan todellisia muutoksia ja vaikutuksia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin tietoa tarjoavat tilastot, rekisterit ja tieteellinen tutkimus, joilla mallia täydennetään.
Lopuksi vaikuttavuusketjussa kuvataan millaisella käytännön ratkaisulla näihin muutoksiin päästään, eli mikä on hevosavusteisen palvelun konkreettinen toteutustapa: miten sosiaalipedagogiikka ilmenee toiminnassa, mikä on hevosen rooli ja millaisella ohjaajan osaamisella palvelu tuotetaan. Lisäksi kuvataan palvelun sijoittuminen hyvinvointi- kasvatus- ja sotepalveluiden kentässä. Myös toimintaympäristöä, ohjaajan ja hevosen hyvinvointi- ja koulutustarpeita. Kuvauksessa tulee ilmi myös, miten toiminnan eettisyys sekä lakien, säädösten noudattaminen ja palvelusta tehtävät ilmoitukset on huomioitu.
Laatukriteerit viitoittavat tietä
Nyt julkaistussa käsikirjassa laatukriteerien määrittelyä tehtiin monivuotisen prosessin aikana osallistaen keskusteluun SPHT-palveluntuottajat ja keskeiset sidosryhmät. Tässä prosessissa SPHT-laatutekijöiksi muodostuivat:
· SPHT-ohjaajan riittävä ammatillinen osaaminen ja hevostaidot suhteessa tuotettavaan palveluun
· Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan työotteen ilmeneminen toiminnan sisällönkuvauksessa
· Toiminnan asiakastavoitteiden määrittely ja toteutumisen seuranta
· Palvelunjärjestämisen tapojen ja yhteistyöverkostojen tunteminen
· Toimintaympäristöstä ja turvallisuudesta huolehtiminen
· Toimintaa koskevien lakien ja säädösten tunteminen
· Hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen
Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys hyödyntää käsikirjaa myöntäessään SPHT® -tavaramerkin ohjaajille, joiden palvelu täyttää käsikirjan laatukriteerit sekä yhdistyksen asettamat muut kriteerit. Käsikirjan tavoitteena on myös yhtenäistää alan täydennyskoulutusten sisältöä. Toimijat voivat hyödyntää käsikirjaa palvelunsa suunnittelussa, markkinoinnissa ja laadunhallinnassa. Myös muita eläinavusteisia palveluita tarjoavat voivat saada julkaisusta työkaluja oman palvelunsa kehittämiseen.