Elina Vehmasto, tutkija, Luonnonvarakeskus

Blogin kirjoittaja Elina Vehmasto työskentelee HyvinVoi-hankkeessa. Yhteystiedot elina.vehmasto@luke.fi

 

 

HyvinVoi-koordinaatiohanke päättyi heinäkuun lopussa: Kiitämme lämpimästi kaikkia hankkeen toimintaan osallistuneita!

 

Paneudumme tässä HyvinVoi-blogissamme eritoten luontoperustaisten palveluiden ja sote-palveluiden yhdyspinnoille; alan kehittämistoiminnan ja yrittäjyyden rinnakkaiseen kasvuun sekä alan tuleviin kehittämislinjauksiin. Loppuun olemme koonneet HyvinVoi-hankkeen perustiedot ja -tekemiset.

 

Luontoperustaisuuden reunaehdot sosiaali- ja terveysala

 

Luontoperustaisia palveluja säätelevät lait ja säädökset tulevat usealta toimialalta. Erityisen hyvin yrittäjien tulee olla selvillä sosiaali- ja terveysalan lainsäädännöistä ja palvelunhankintaan liittyvistä tekijöistä. Hanke tuotti artikkelin Sosiaalisen kasvun tukea vai sosiaalista kuntoutusta – lainsäädännön reunaehtoja (s. 10-17) liittyen palvelunjärjestämisen eri vaihtoehtoihin tavoitteena selkeyttää asiaa palveluita tuottaville yrittäjille ja muille toimijoille.

 

Luontoperustaisten hyvinvointipalveluiden tuottaminen on poikkitieteellistä ja monialaista. Yhteistyössä GCF ry:n kanssa tehtiin kannanottopyyntö Aluehallintovirastoille koskien luonto- ja eläinavusteisen palvelun asemaa julkisen sektorin palveluntarjonnassa, sekä kirjoitettiin aihepiiristä blogi.

 

Luontoperustaisuuden osaamisen ja tiedon vahvistaminen

 

Yhteistyössä Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa tuotettiin sisältöjä: Luontoperustainen hyvinvointi 2 op avoimen yliopiston opintojakso yhteistyössä. Opintojakson tavoitteena on jalkauttaa hankkeen kokomaa ja tuottamaa tietoa Sote-akatemiassa opiskeleville tulevaisuuden sote-ammattilaisille sekä avoimen MOOC-kurssin kautta HyvinVoi-hankkeen toimijoille.

 

Monipuoliset kurssimateriaalit – videot, oppaat ja artikkelit – ovat saaneet kiitosta. Palautteen perusteella opintojakso on avannut paljon uusia näkökulmia sote-alan ja luonnon yhdistämiselle ja kurssin sisältö on nähty tärkeäksi myös oman hyvinvoinnin ja luontosuhteen pohtimisessa. Opintojakso on tuonut työkaluja hyödyntää luontoperustaisuutta omassa työssä. Opiskelijoita on puolen vuoden aukioloaikana kirjautunut opintojaksolle 120.

 

Hankkeen tuottamaa materiaalia esiteltiin Luken webinaarissa Hyvinvointia luonnosta – hyödyt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Terveydenhuoltoalan tiedon ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi laadittiin artikkeli Lääkäriseuran vertaisarvioituun tiedelehti Duodecimiin: artikkeli on hyväksytty ja se julkaistaan syksyllä – Vehmasto & Lipponen 2021: Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus.

 

HyvinVoi-videot ovat kaikkien hyödynnettävissä

 

  • Maaseudun hyvinvointipalvelut -video: Maaseudulla ja luontoympäristöissä voidaan tuottaa monipuolisesti erilaisia hyvinvointipalveluita. Luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvien toimintatapojen käyttö tuo lisäarvoa palveluille. Tärkeää on, että palvelut ja tuotteet ovat vaikuttavia ja turvallisia, ja niissä käytetyt toimintatavat perustuvat tutkittuun tietoon ja näyttöön.
  • Retki luonto- ja maaseutumaisemaan -video on tarkoitettu luontokokemuksen mahdollistamiseen sisätiloissa. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi työpäivän taukojen aikana palautumisen tukena, luontoperustaisissa palveluissa sosiaali- ja terveysalalla, kouluissa opetus- ja kasvatusmateriaalina, luontosuhteen tukemisen apuna tai keskustelun herättäjänä ryhmätilanteissa tai koulutuksissa.
  • Luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjä -video: Luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonto auttaa palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet sekä parantaa mielialaa. Luonto vaikuttaa myönteisesti myös sitä kautta, että se saa ihmiset liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Luontoa voidaan hyödyntää osana kasvatus-, hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluja.
  • Eläin edistämässä ihmisen hyvinvointia -video: Eläinkontaktit voivat edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Eläinten läsnäololla on monia positiivisia vaikutuksia. Eläimet voivat esimerkiksi helpottaa tunteiden käsittelyä ja jakamista sekä edesauttaa vuorovaikutustilanteita. Eläinavusteisuutta voidaan soveltaa erilaisissa kasvatus-, hyvinvointi,- sosiaali- ja terveyspalveluissa.

 

 

Palveluiden vaikuttavuuden todentamisesta ja laadunhallinnasta kilpailuetua

 

HyvinVoi-koordinaatiohanke pyrki edistämään palveluntuottajan mahdollisuuksia todentaa vaikuttavuuttaan ja hallita palveluiden laatua. Tähän teemaan tuotettiin työkaluiksi kolme julkaisua:

 

•      Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuusvalmennus: sähköinen työkirja. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-900-2

•      Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatu ja vaikuttavuus -käsikirja. Luonnonvarakeskus. 2021. 

http://urn.fi/URN:978-952-380-175-2

•       Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. 2021.  http://urn.fi/URN:978-952-380-189-9

 

Monisektorinen yhteistyö

 

Hanke kokosi Green Care -asiantuntijaverkoston työstämään kouluterveyskyselyyn luontoon ja koululaisten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Mukana verkostossa on asiantuntijoita eri aloilta sekä THL. Työtä jatketaan syksyllä 2021. THL tekee seuraavan kouluterveyskyselyn syksyllä 2022.

 

Hanke teki kyselyn sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Kyselyvastaajat suhtautuivat erittäin positiivisesti alan palveluihin, muun muassa näin: ”Luontolähtöinen toiminta voi olla hyvin helppo ja edullinen tapa lisätä hyvinvointia eri asiakasryhmille.” ”Ajoittain lääkinnällisen kuntoutuksen menetelmillä ei saada toivottua toimintakyvyn muutosta parempaan, jolloin luontoperusteisilla voisi päästä paremmin tuloksiin.” ”Vaikuttavuudeltaan ja hyödynnettävyydeltään erinomainen vaihtoehto.”

 

Teeman kehittämistoiminta vilkasta

 

EU-ohjelmakaudella 2014-2020 luontoperustaisen hyvinvointipalveluiden ja yrittäjyyden kehittäminen on ollut edelleen vilkasta. Edellisellä ohjelmakaudella alaa kehitettiin reilulla parilla kymmenellä alueellisella tai valtakunnallisella hankkeella. Hankekartoituksemme mukaan teeman hankkeita oli käynnissä tällä ohjelmakaudella noin 120.

 

HyvinVoi-hankkeessa jatkettiin kiinteää yhteistyötä eri rahastojen hankkeiden kanssa, kuten ESR, EAKR, STEA ja Interreg-rahoitukset. Koska eri rahoituslähteiden hankkeilla on hieman erilaiset painopisteet, hankkeet hyötyivät vuorovaikutuksesta ja tiedonjakamisesta toistensa kanssa.

Teeman yritysryhmähankkeita oli käynnissä noin 20. Kyselyymme yritysryhmähankkeelle vastauksia saatiin 18, kymmenestä eri yritysryhmähankkeesta. Hankkeista 65 %:lla hankkeista luontoperustaisuus oli erittäin keskeisessä roolissa ja 35 %:lla melko keskeisessä roolissa. Vastaajien mukaan yritysryhmähankkeen toimenpiteet onnistuivat joko hyvin tai melko hyvin – rahoitusvälinettä pidettiin hyvänä.

 

Alan yrittäjyyden kasvu vahvaa

 

HyvinVoi-hankkeen tekemän yrityskartoituksen mukaan alan yrityksiä toimii Suomessa noin 850, kun niitä 15 vuotta sitten oli noin 260. Yrityksille suunnattuun kyselyyn saatiin vastauksia 132. Vastanneiden yrityksen oikeudellinen muoto oli 58  %:lla toiminimi tai luonnollinen henkilö ja 28  %:lla osakeyhtiö. Kolmasosa yrityksistä oli toiminut alle viisi vuotta. Vastaajissa oli kuitenkin tasaisesti eri ikäisiä yrityksiä, myös yli 20 vuotta toimineita. Vastaajayrityksistä 40 % työllisti yhden henkilön ja 27 % alle yhden henkilön.

 

Korona-aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Luontopalveluyrittäjät ovat paikoin tehneet ennätystulosta. Pienet ohjelmapalveluyritykset ovat alkaneet tarjota palveluja erityisryhmille, kuten viittomakielisiä luontopalveluja. Kotimaisen kysynnän kasvu ei kuitenkaan korvaa kv-turisteja, mikä on aiheuttanut suuria ongelmia esimerkiksi Lapin matkailuyrityksissä.

 

Luontoyrittäjyys on vahvistuva trendi, joka laantumista ei ole näköpiirissä. Vahvassa kasvussa oleva luontoyrittäjyys on vaikuttanut myös suojelualueiden hoitoon ja käyttöön. Metsähallitus on juuri päivittänyt luontopalvelujen yhteistyöyritysten tiedot, ja niissä näkyy niin ikään voimakas määrän lisääntyminen. Yhteistyöyrityksiä suojelu- ja retkeilyalueilla oli 3-4 vuotta sitten noin 650, ja lähivuosina määrä on jo noin 1100.

 

Luontoperustaisten hyvinvointipalveluiden kehittämislinjaukset

 

Luontoperustaisten hyvinvointipalveluiden kehittämislinjaukset koottiin ja muotoiltiin ennakointikyselyn tulosten avulla. Alan tilaa ja kehittämistä koskeva ennakointikysely lähetettiin HyvinVoi-koordinaatiohankkeen ylläpitämille sähköpostilistoille, joilla on yhteensä 829 vastaanottajaa. Vastauksia saatiin 94 henkilöltä.

 

Kehittämislinjaukset ennakointikyselyn vastausten mukaan ovat:

 

-       Tiedonvälityshankkeilla on jatkossakin keskeistä tekemistä teeman tiedottamisessa - erityisesti luontoperustaisten palveluiden mahdollisuuksista ennalta ehkäisevään hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen kunnissa. Myös palveluiden kustannusvaikuttavuustiedon hankkimista ja jakamista pidetään erittäin tärkeänä.

 

-      Toimijat tarvitsevat kehittämishankkeiden tukea vaikuttaa alan ja sen palveluiden toimintaympäristön kehittymiseen. Moniammatilliseen palveluiden yhteistuotantoon  ja -kehittämiseen koettiin itse pystyttävän vaikuttamaan, samoin verkostojen luomiseen palveluiden ostajien ja tuottajien välille, mutta näidenkin osalta suuri osa koki itsenäiset vaikuttamismahdollisuutensa rajallisina.

 

-      Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa alan palveluiden toimintaympäristöä paljon, ja uudistuksen valmisteluun valtakunnalliset kehittämishankkeet pystyvät tarjoamaan tietoa luontoperustaisten hyvinvointipalveluiden mahdollisuuksista. Tulevaisuuden uhista alalle pidettiin erittäin suurena sitä, että: ”Pienyrittäjyyden ja pienten palveluntuottajien syrjäytyminen uudessa sote-mallissa, jos nämä eivät pysty vastaamaan kilpailutus-, hinta- ja laatuhaasteisiin.”

 

-      Vaikuttaminen kuntien tai maakuntien hyvinvointistrategioihin, on tärkeää erityisesti sote-uudistuksen jälkeen. Tähän vaikuttamisen vastaajat näkivät kuitenkin omalla kohdalla pienenä. Tässäkin yhteisillä kehittämishankkeilla on jatkossakin tärkeä rooli.

 

-       Ennakointikyselyn vastaajista suurimman osan tavanomaisin arkiympäristö oli yrityksissä. Muiden palveluketjun toimijoiden tavoittaminen yhä paremmin jatkossa voi olla tulevan kehittämisen tavoitteena. Toimijoiden tavoittaminen erilaisten järjestöjen kautta on hyvä mahdollisuus kehittämistoiminnan jatkoissa, jos halutaan tavoitella vaikkapa kulttuurin tai liikunnan ammattialojen toimijoita.

 

-      Osaamisen kehittämisessä on edelleen tärkeää tekemistä. Erittäin paljon parannettavaa nähtiin olevan hankinta- ja kilpailutusasioissa; palvelun hyvinvointivaikutusten seurannan osaamisessa sekä palvelua ohjaavan lainsäädännön tuntemisessa. Parannettavaa nähtiin olevan myös tuotteistamisen ja markkinoinnin osaamisessa, moniammatillisessa yhteistyössä sekä liiketoimintaosaamisessa. Ammatillisuuden, osaamisen ja vastuullisuuden puutteet, tai konseptin sekoittuminen epämääräisiin epätieteisiin nähtiin alan uhkana. Vastuullisuusteema tulleekin jatkon kehittämishankkeissa olemaan erittäin keskeinen.

 

 

Hanketta toteuttivat:

Elina Vehmasto, MMM, tutkija, Luonnonvarakeskus, Itäinen pitkäkatu 4 A, 20520 Turku, 029 532 6613, elina.vehmasto@luke.fi

Maija Lipponen, DI, tutkija, Luonnonvarakeskus, Manamansalontie 90 C, 88300 Paltamo, Puh. 029 532 2024, maija.lipponen@luke.fi

Taina Lilja, YTM, tutkija, Luonnonvarakeskus, Tietotie 4, 31600 Jokioinen, Puh. 029 532 6334, taina.lilja@luke.fi

 

Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohankkeen verkkosivut: https://www.gcfinland.fi/HyvinVoi-koordinaatio

 

 

 

HyvinVoi-koordinaatiohanke tiiviisti

 

Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohankkeen, HyvinVoi-koordinaatio (hanketunnus 71324), sai rahoituksen Euroopan Maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Rahoitusta myönnettiin 280 000 euroa. Hankkeen toteutusaika oli: 1.8.2018 ̵ 31.7.2021. Hanke oli valtakunnallinen tiedonvälityshanke.

 

Hankkeen päätavoitteita olivat: Alan laadukkaan kehittämisen koordinointi; Alan hyvät käytännöt toimijoiden käyttöön; Sidosryhmien viestinnällinen ja vuorovaikutteinen tavoittaminen ajankohtaisissa teemoissa;  Asiakkaiden kiinnostuksen kasvu alan palveluita kohtaan; Alan hankkeiden tulosten ja tiedon saatavuuden helpottaminen; Sektorirajojen yli vertaisoppiminen, kohtaamisten ja yhteistyön kasvu, sekä kehittämisen synergiaedut; Tietoisuuden lisääminen palveluiden käytettävyydestä sote-sektorilla, erityisesti ennaltaehkäisevässä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HyTe); Alan tulevien kehittämislinjausten kokoaminen.

 

Hyvinvointialan hanketoimijat olivat hankkeen keskeinen kohderyhmä. Koordinaatiohanke kokosi maakuntayhteyshenkilöverkoston, joka kattoi kaikki maakunnat. Ajankohtaisia kysymyksiä esiteltiin monipuolisesti eri viestintäkanavia käyttäen. Hanke järjesti valtakunnallisia tapaamisia ja webinaareja yhdessä monialaisten toimijoiden kanssa (28 tilaisuutta). Tilaisuuksien avulla tavoitettiin reilu tuhat osallistujaa. Pandemia aiheutti hankkeen suunniteltujen aluetilaisuuksien siirtymisen verkkoon.

 

Vuoden 2019 webinaarisarjan teemana oli vaikuttavuus. Vuosina 2020-2021 järjestettiin seitsemän alan asiakasryhmäkohtaisen ennakointityöpajan sarja. Hanke toteutti alan yrittäjyyden kartoituksen, yrityskyselyn, kyselyn yritysryhmähankkeille, kyselyn sote-toimijoille sekä alan ennakointikyselyn.

 

Hankkeen tuottamat viestintämateriaalit (75 kpl) saivat mukavasti lukijoita: huhtikuun lopulla HyvinVoi-blogeja oli ladattu 4245 kertaa, Sosiaalipedagoginen hevostoiminta -julkaisua 2882 kertaa ja Vaikuttavuusvalmennustyökirjaa 906 kertaa. Samaan aikaan HyvinVoi-verkkosivuja oli katseltu 19 572 kertaa. Hankkeessa tuotettiin neljä lyhytvideota toimijoiden käyttöön.

 

HyvinVoi-koordinaatio toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Prioriteetin 1 mukaista tietämyksen siirtoa ja innovaatioiden edistämistä. Koordinaatiohankkeen keskeistä kohderyhmää olivat sellaisten kehittämishankkeiden toimijat, jotka edistävät maaseudun hyvinvointipalveluyrittäjyyttä. Hankkeen painopiste on ammatillisesti tuotettujen, luontoon ja maaseutuympäristöön perustuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen koordinoinnissa.

 

 

yhteistyössä mukana: