Puutarhan käyttö

Etusivu » Green Care » Menetelmät » Puutarhan käyttö

Viherympäristön kuntouttava käyttö

Viherympäristöjä voidaan käyttää hoitotyön tukena ainakin kahdella tavalla; aktiivisesti toimimalla tai vain viherympäristöissä oleilemalla. Pelkkä oleilu puutarhaympäristöissä vähentää stressikokemuksia, palauttaa kognitiivisia kykyjä ja tuottaa positiivisia emootioita. Monien hoitopaikkojen pihoja onkin rakennettu tietoisesti tähän tarkoitukseen. Terapeuttiset pihat tarjoavat myös mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja motoristen taitojen vahvistamiseen. Aktiivinen puutarhanhoito vahvistaa omia voimavaroja, ja voi olla osa virkistystoimintaa tai kuntoutusta. Vanhojen positiivisten muistojen elpyminen ja laitosolosuhteissa tervetullut normaaliuden tunne liittyy usein kasvien kanssa puuhaamiseen. 

Terapeuttinen puutarhatoiminta

on ammattilaisen ohjaamaa asiakaskeskeistä toimintaa, jossa käytetään puutarha-aktiviteetteja kuntoutumistavoitteiden saavuttamiseksi. Terapeuttisella puutarhanhoidolla on Suomessakin pitkät perinteet muun muassa psykiatrisessa hoidossa. 

 

Tutkimustietoa toiminnan vaikutuksista on kertynyt jo paljon. Vuonna 2005 Loughboroughin yliopisto Englannissa (Sempik, Aldridge & Becker 2005) teki laajan yhteenvedon puutarhaterapian vaikuttavuudesta. Tässä yhteenvedossa tutustuttiin yli 900:aan projektiin, joista kahdenkymmenenviiden toiminta analysoitiin perusteellisesti. Puutarha-aktiviteettien todettiin parantavan tehokkaasti osallistujien sosiaalisia suhteita, itsetuntoa ja kuntoutumista itsenäisempään elämään. Puutarhaprojektit tarjosivat mahdollisuuksia myös itsereflektioon, rentoutumiseen ja osallisuutta normaaliin työntekoon. Vaikutukset fyysiseen ja henkiseen terveyteen, elämänlaatuun ja hyvinvointiin olivat selkeästi myönteiset.

 

Sosiaalisessa puutarhatoiminnassa 

tavoitteena on ylläpitää ihmisen sosiaalisia, kognitiivisia, fysiologisia tai psyykkisiä kykyä  ja/ tai vahvistaa yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Siihen voi sisältyä myös kuntouttavaa työtoimintaa, työvalmennusta ja ammatillisten tutkintojen suorittamista. Englannissa monien puutarhaohjelmien tavoitteena on ollut ihmisten osallisuuden edistäminen yhteisöönsä.  

 

 

 

 

 

.

 

 

Sipoon seniorikeskus. Kuva: Antti Lemetyinen

Ikääntyneet ja puutarhatoiminta

Suomessakin puutarhatoiminnan vaikutuksia on tutkittu monilla kohderyhmillä. Erja Rappe (2005) on väitöstutkimuksessaan erityisesti perehtynyt terapeuttisen puutarhatoiminnan vaikutuksiin ikääntyneiden parissa. Hänen mukaansa toiminta elvyttää vanhusten kognitiivisia kykyjä ja vahvistaa hallinnan tunnetta ja identiteettiä. Viherympäristössä ulkoilu kohotti Rappen mukaan mielialaa sekä paransi unen laatua ja keskittymiskykyä, erityisesti masentuneilla vanhuksilla. Dementoituneille asukkaille henkilökunta arvioi kasvien tuovan myönteisiä tunteita, aistivirikkeitä ja mahdollisuuksia palkitsevaan toimintaan.

 

Attendo Latoset Oy Kuntoutumiskoti

 

Mielenterveys ja puutarhatoiminta

Myös mielenterveyden vahvistajana puutarhatoiminta on mainio vaihtoehto, erityisesti masentuneiden kohdalla on saatu hyviä tuloksia. Psykiatrisen sairaalan puutarhatoimintaan osallistuneet potilaat arvioivat puutarhatyön olleen tärkeä osa heidän hoitoaan ja edistäneen heidän toimintakykyään (Talkkari 2005). Myös terapeuttisten pihojen käyttäjien kokemuksia on koottu tutkimuksen keinoin (esim. Malin 2010) ja tulosten mukaan ne toimivat tehokkaasti hyvän olon vahvistajana, vähentäen jopa uni- ja mielialalääkkeiden käyttötarvetta.

Naapurimaassa Ruotsissa löytyy kuntoutuspaikkoja (Alnarpin terapiapuutarha), joissa työuupuneita kuntoutetaan puutarhatoiminnan keinoin, moniammatillisen tiimin osallistuessa hoitoon. Myös siellä tulokset ovat olleet hyviä.

Puutarhanhoito on maailman suosituin harrastus ja sen tuottamista hyvinvointivaikutuksista tulisi kaikkien halukkaiden päästä osallisiksi.


 

Kirjallisuutta yms.

 

 

yhteistyössä mukana: