Etusivu » Kehittäminen » Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohanke » HyvinVoi-blogit » Elina Vehmasto: Työkalupakki hyvinvointipalvelun vaikuttavuuden mallintamiseen täydentyi!
Elina Vehmasto, tutkija, Luonnonvarakeskus
Blogin kirjoittaja Elina Vehmasto työskentelee HyvinVoi-hankkeessa. Yhteystiedot elina.vehmasto@luke.fi
Vaikuttavuustiedolle on kova kysyntä: vaikuttavuutta kysytään niin yhteiskunnan järjestelmien, organisaatioiden toiminnan, kehittämistoimenpiteiden kuin yksittäisten palveluidenkin osalta. HyvinVoi-koordinaatiohanke tarttui hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden osoittamiseen. Sitran toteuttama sote-kiihdyttämökonsepti toimi innoittajanamme.
Viime keväänä järjestimme yhdessä Vaikuttavayrityksen Saila Tykkyläisen kanssa johdantoseminaarit syksyn vaikuttavuusvalmennuksille. Vaikuttavuusvalmennus oli suunnattu luontoperustaisten hyvinvointipalvelujen tuottajille. Vaikuttavuusvalmennusten tallenteet, esitys- ja työpohjamateriaalit löytyvät sivultamme, ja nyt ne ovat täydentyneet sähköisellä työkirjalla. Työkirjassa on tiiviit ohjeet vaikuttavuusmallinnukseen. Katsomalla vaikuttavuuswebinaarit saat kuitenkin enemmän ohjeistusta mallinnukseen.
Miksi yksittäisen palvelun vaikuttavuus tulee pystyä osoittamaan?
Hyvinvointipalvelun vaikuttavuustieto on tärkeää palveluiden maksajille ja loppukäyttäjille, jotka tekevät sen perusteella ostopäätöksensä. Lisäksi vaikuttavuuden arvioinnilla saatavaa systemaattisesti kerättyä tietoa voidaan hyödyntää palvelun laadunvarmennuksessa, kehittämisessä, erottautumisessa ja markkinoinnissa.
Olisi tietysti mukavaa, jos saatavilla olisi valmista vaikuttavuustietoa, joka sellaisenaan kertoisi yksittäisen palvelun vaikuttavuudesta – mutta tarkemmin ajatellen tämä on tietysti mahdottomuus: täysin samanlaisia palveluita ei ole. Palveluiden asiakasryhmät, käytetyt työotteet, toimintaympäristöt, palveluntarjoajan osaaminen ja kokemus ovat erilaisia. Tästä syystä laadukasta vaikuttavuustietoa voidaan saada vain mallintamalla jokaisen palvelun vaikuttavuus, ja paras mallintaja on palveluntuottaja itse.
Vaikuttavuuden mallinnusta varten palveluntuottaja tarvitsee vaikuttavuusvision. Sen muodostamista auttaa Communikén Heidi Korvan muotoilemat kysymykset:
Miksi olen /olemme olemassa?
Mitä haluan /haluamme saada aikaan ja miksi?
Mitä teen /teemme?
Mitä hyvää olen /olemme saaneet aikaan?
Vaikka vastaukset voivat olla palveluntuottajan omassa päässä täysin selviä, vision saavuttamiseksi tarvittava toimintamalli on erittäin hyödyllistä avata sekä itselleen ja toisille.
Mitä palvelun vaikuttavuuden mallinnus tarkoittaa?
Juuri julkaistussa vaikuttavuuden työkirjassa käytetään vaikuttavuusketjumallia. Sen avulla voidaan tiiviisti kuvata, minkälaiseen ongelmaan palvelu vastaa, minkälaisia muutoksia sillä tavoitellaan, ja minkälaisin ratkaisuin, resurssein sekä toimenpitein tuohon tavoitteeseen pyritään. Valmis mallinnus toimii myös palveluiden jatkuvan kehittämisen ja toiminnan kehittämisen apuvälineenä.
Vaikuttavuuden mallinnuksessa voidaan käyttää tulevaisuuden muistelua aloittamalla tulevaisuuteen sijoittuvan vaikuttavuustavoitteen määrittelystä. Tämän jälkeen pohditaan, minkälaisia näkyviä muutoksia asiakkaiden elämässä täytyy saada aikaan tavoitteen toteutumiseksi. Seuraavaksi pohditaan, mitä täytyy tehdä , että asiakasmuutokset toteutuvat. Viimeisenä määritellään, minkälaisia ominaisuuksia, osaamista ja resursseja palvelun tuottamisessa tarvitaan, jotta tarvittavat toimenpiteet ja muutokset saadaan aikaan. Vaikuttavuusmalli kannattaa rakentaa erikseen jokaisen tärkeimmän sidosryhmän näkökulmasta.
Mikä on vaikuttavuusmittaristo?
Palvelun vaikuttavuuden seuraamista ja todentamista varten pitää löytää mittareita, joiden avulla tiedonkeruu onnistuu. Mittaristo rakennetaan vaikuttavuusmallin pohjalle. Mittaristo kattaa kaikki vaikuttavuusmallin eri vaiheet. Mittaristosta tulee löytyä palveluun tarvittavien resurssien kuvaus, asiakasmääriin sekä asiakkaiden tyytyväisyyden ja sitoutumisen kuvaus, kuvauksen tehdyistä toimenpiteistä sekä muutoksista asiakkaan hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä ja elämänlaadussa.
Hyvä mittaristo ei ole palveluntuottajalle rasite, vaan se tukee arkea, palvelun jatkuvaa arviointia ja kehittämistä sekä palvelun vaikuttavuuden viestintää erilaisille sidosryhmille. Siksi mittaristosta olisi hyvä löytyä toiminnanohjauksen mittareita, kohderyhmää koskevia muutosmittareita sekä selkeä linkki yhteiskunnallisen tason vaikuttavuuteen.
Miten vaikuttavuudesta voi viestiä?
Vaikuttavuustarina on hyvä keino kertoa palvelun vaikuttavuudesta tietyn ihmisryhmän, tyypillisesti asiakkaiden, silmin. Vaikuttavuuden ydinviestin on oltava selkeä, tarinan lyhyt ja vakuuttava ja mukaansa tempaava. Vaikuttavuustarina rakennetaan vaikuttavuusmallin elementeistä.
Vaikuttavuustietoa on helpoin viestiä, kun se jäsennellään ja visualisoidaan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu infograafi on yksi hyvä keino, jota voidaan käyttää muun viestinnän ohella. Myös huolella toteutettu vaikuttavuusvideo on erittäin vaikuttava tiedon välittäjä.
Vaikuttavuustarinan lisäksi on hyvä harjoitella yrityksen tai palveluntuottajan tarina. Tähän löytyy hyviä vinkkejä Sitran julkaisusta.
Sitran sote-kiihdyttämöistä löytyy lisätietoa täältä.
Toivomme, että HyvinVoi-koordinaatiohankkeen vaikuttavuuden mallinnuksen työkalupakki antaa uusia oivalluksia ja keinoja hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden hiomiseen ja todentamiseen!
Kuulemme myös erittäin mielellämme palautetta vaikuttavuuden mallintamisen valmennuksesta, webinaareista ja sähköisestä työkirjasta.
kuvat: Jari Lindeman / Luke