Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen kohderyhmänä ovat Seinäjoki-Ilmajoki-Jalasjärvi alueen yleishyödyllistä toimintaa tuottavat järjestötoimijat (erityisesti sote-kentällä toimivat yhdistykset).  Hankkeen tavoitteena on tukea ja innostaa hankkeen kohderyhmää hyödyntämään tavoitteellisemmin lähialueen metsien hyvinvointivaikutuksia omassa yleishyödyllisessä toiminnassaan.

 

Lisätietoja ja hankkeen yhteyshenkilö

Green Care Finland ry

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke

Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi

Hankkeen rahoitus ja toteutus

 

 


Hankkeen blogitekstit

Metsävoimaa järjestötoimintaan


22. heinäkuuta 2021

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Kuva Maarit AhoLuonnolla ja metsillä on tutkitusti vaikutusta hyvinvointiimme. On muun muassa tutkittu ja todettu, että elvyttäväksi koettu maisema vapauttaa aivojen toiminnanohjausverkoston lepotilaan. Lisäksi myönteiset luontokokemukset sekä erityisesti säännöllinen luontoaltistus tukee vastustuskykyämme, luovuuttamme, tarkkaavaisuuttamme ja vähentää kielteisiä ajatuksia.

 

Ihmiskeho altistuu päivä päivältä ja vuosi vuodelta yhä useammalle erilaiselle ärsykkeelle. Ärsyketulvan ja aistien kuormittumisen myötä myös kehomme ja mielemme voi kuormittua. Viime aikoina on paljon nostettu esille luonnon merkitys elpymisessä ja pandemia-ajan kuormituksen purkamisessa.

 

Valmiita malleja luonnon hyvinvointimahdollisuuksien hyödyntämiseen

Vaikka pelkästään luontomaisemaa pidetään jo elvyttävänä (Bielinis ym., 2021), kokemus on aina yksilöllinen. Elvyttävyyden kokemusta voidaan edistää myös valmiiden Green Care -toimintamallien avulla. Green Care -malleissa toiminta perustuu ammatilliseen asiakas- tai ryhmäkohtaiseen ohjaukseen yhdistettynä luontolähtöisiin menetelmiin ja harjoitteisiin, joita voidaan käyttää erityyppisissä ympäristöissä, esimerkiksi metsissä.

 

Toiminnan yleisiin periaatteisiin kuuluvat luontoperustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus, mutta myös asiakaskohtainen tavoitteellisuus, palveluntuottajan ammattimaisuus ja koko toimintaa ohjaava vastuullisuus. Erilaisia metsämenetelmiä ja niiden hyvinvointivaikutuksia on myös tutkittu yhä enemmän ja myös uusimmat tulokset ovat olleet toimintaan kannustavia (Shanahan ym., 2019; Dolling ym., 2017; Sonntag-Öström ym., 2011; Doimo ym., 2020; Karjalainen ym., 2010; McEwan ym., 2021).  

 

Ohjatuilla menetelmillä voidaan tuottaa hyvinvointia sekä yksilö- että ryhmätasolla. Menetelmät voivat muun muassa toimia keinona löytää uusia mielekkäitä syvempää hyvinvointia tuottavia toimintoja. Harjoitteet avaavat meidät myös tutkimaan omaa elinympäristöämme tarkemmin, myös luonnon hyvinvoinnin näkökulmasta.


Lisää erilaisista metsään liittyvistä harjoitteista ja menetelmistä (kuten metsäkylvyt, -kellinnät ym. harjoitteet) seuraavissa blogeissa.


 

Kuva Maarit AhoGreen Care -toiminnan kehittyminen Euroopassa on ollut nopeaa tutkimustiedon kerryttyä

Green Care -toiminta kehittyy edelleen ja mahdollistaa siten myös uusia avauksia (Vehmasto 2019). Luonto ja metsä tarjoavat monenlaisia erilaisia aktiviteetteja, harjoitemahdollisuuksia ja syötäviä vitamiineja. Näitä kaikkia yhdistämällä voidaan luoda myös uusia toimintamahdollisuuksia erilaisille kohderyhmille. Yksi potentiaalinen taho, jonka kautta Green Care -toiminnan hyötyjä saadaan levitettyä potentiaalisille kohderyhmille, on järjestötoiminta.

 

Etenkin erilaisten sote- ja hyvinvointijärjestöjen jäsenistä ja toiminnan kohderyhmistä löytyy runsaasti ryhmiä, joiden hyvinvointia voidaan edistää ja elämänlaatua parantaa Green Care -menetelmiä hyödyntämällä. Onkin hyvä tukea järjestötoimijoita jakamalla heille tietoa ja aitoja kokemuksia Green Care -menetelmien hyödyntämisestä.

 

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen tavoitteena on tuoda esille ja muistuttaa järjestötoimijoita luonnon merkityksestä toimintaympäristönä sekä hyvinvointiongelmia ennalta ehkäisevässä että korjaavassa toiminnassa. Hanke tarjoaa järjestötoimijoille uusia kokemuksia, työkaluja ja osaamista omien asiakkaidensa hyvinvoinnin kehittämiseksi luontolähtöisten menetelmien avulla.

 

Hankkeen päätavoite on aktivoida Liiverin alueen (hankealueen) järjestötoimijoita kohti tavoitteellisempaa lähialueiden metsäympäristöjen hyödyntämistä omassa toiminnassaan. Hanke tuo myös esille Britanniassa Walesissa toimivan Small Woods -järjestön metsäympäristössä organisoituja ryhmätoimintamalleja. Small Woods -järjestöllä on pitkällinen kokemus metsäympäristön hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena ja mallien toimivuudesta.

 

Hankkeen ensimmäinen Metsävoimaa järjestötoimintaan metsähybriditapahtuma elokuussa

Kutsu Liiverin alueen järjestötoimijoille. Ensimmäinen Metsävoimaa järjestötoimintaan hybriditilaisuus on 10.8.2021 Seinäjoella. Tilaisuus striimataan osin myös hankekumppaneille Walesiin. Lisäksi tilaisuudesta kerätään video ja kuvamateriaalia hankeviestintään.

 

Aika: 10.8.2021 klo 13-15.30, sis. kahvit tilaisuuden lopussa
Paikka: Metsä. Kokoontumispaikka: Alaseinäjoenkatu, 60220 Seinäjoki (Huhtala), hiekkaparkkipaikka pururadan vieressä.

Tapahtuman ilmoittautumislomake, kartta ja lisätiedot: https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/metsavoimaa-jarjestotoimintaan/metsavoimaa-tilaisuudet/

 

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen rahoitus ja toteutus
Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry).

 

Hankkeen toteutuksesta vastaa Green Care Finland ry (www.gcfinland.fi). Yhdistys on luontoperustaisia toimintamalleja edistävä valtakunnallinen yhteistyöverkosto. Yhdistys on sekä Green Care -toimintamallin asiantuntija, että alan palvelujen ja menetelmäosaamisen laadun kehittäjä ja tiedon välittäjä.

 

Green Care Finland ry:n toiminta-ajatuksena on lisätä luontolähtöisten toimintojen vakiintuneisuutta kehittämällä alan näkyvyyttä, menetelmäosaamista, vaikuttavuutta ja verkottumista. Vuonna 2010 perustettu valtakunnallinen yhdistys koostuu noin 550 jäsenestä (2020) ympäri Suomen. Yhdistyksen toimintaa koordinoidaan Seinäjoella sijaitsevasta toimistosta käsin. Jäseninä on eri alojen ammatinharjoittajia, opiskelijoita ja muita yksityishenkilöitä sekä yrityksiä, yhdistyksiä ja muutamia koulutusorganisaatiokin. Kaikkia jäseniä yhdistää kiinnostus luontolähtöisten toimintamallien lisääminen omassa toimintaympäristössään.

 

Alueellisten ja valtakunnallisen Green Care -alan ammattilaisista koostuvan verkoston ja yhteistyön avulla yhdistyksen yksi päätavoitteista on nostaa luonto-, eläin-, maatila- ja puutarha-avusteiset palvelut yhä tunnetummaksi ja merkittävämmäksi osaksi suomalaisia hoivan ja voiman palveluja.

 

Toiminnan taustalla on myös vahva eettinen arvomaailma. Tähän liittyen yhdistys on luonut Green Care -alan toimintaa ohjaavan eettisen ohjeistuksen (https://www.gcfinland.fi/yhdistys/yhdistyksen-eettiset-ohjeet/), jota mm. yhdistyksen jäsenien velvoitetaan toteuttavan omassa toiminnassaan. Vastuullisuuteen liittyy vastuu sekä fyysisestä että sosiaalisesta toimintaympäristöstä.

 

Lähteitä ja lisätietoa
Bielinis, Ernest, ym. (2021). The effects of viewing a winter forest landscape with the ground and trees covered in snow on the psychological relaxation of young Finnish adults: A pilot study. PLoS ONE16(1): e0244799. Saatavilla: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0244799

 

Doimo, Ilaria, ym. (2020). Forest and Wellbeing: Bridging Medical and Forest Research for Effective Forest-Based Initiatives. Forests 11, no. 8: 791. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/f11080791

 

Dollin, Ann, ym. (2017). Stress recovery in forest or handicraft environments – An intervention study. Urban Forestry & Urban Greening. Volume 27, October 2017, Pages 162-172. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.07.006

 

Green Care Finland ry, https://www.gcfinland.fi

 

Karjalainen, Eeva. ym. (2010). Promoting human health through forests: Overview and major challenges. Environ. Health Prev. Med. 2010, 15, 1. Saatavilla https://doi.org/10.1007/s12199-008-0069-2

 

McEwan, Kirsten, ym. (2021). A Pragmatic Controlled Trial of Forest Bathing Compared with Compassionate Mind Training in the UK: Impacts on Self-Reported Wellbeing and Heart Rate Variability. Sustainability 13, no. 3: 1380. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/su13031380

 

Shanahan, Danielle, etc. (2019). Nature–Based Interventions for Improving Health and Wellbeing: The Purpose, the People and the Outcomes. Sports 2019 7(6), 141: Special Issue Health and Wellbeing in an Outdoor and Adventure Sports Context. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/sports7060141

 

Sonntag-Öström, Elisabet. ym. (2011). Can the boreal forest be used for rehabilitation and recovery from stress-related exhaustion? a pilot study. Scand. J. For. Res. 2011, 26, 245–256. Saatavilla:https://doi.org/10.1080/02827581.2011.558521

 

Vehmasto, Elina (2019). Teoksessa Kohti luonnollista hyvinvointia: Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Toim. Ylilauri Martta ja Yli-Viikari Anja. Vaasan ylipisto, Levón-instituutin julkaisuja. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0


Takaisin blogilistaan

yhteistyössä mukana: