Uutiset

Mikä siinä on, kun sormia syyhyttää ja silmät havainnoivat päivä päivältä väheneviä lumikinoksia?

06.04.2021

Moni kotipuutarhuri on jo istuttanut siemeniä multaan ikkunalaudoille ja odottaa innolla pääsyä puutarhaan, koulimaan taimia, hoitamaan ja lannoittamaan istutuksia, muokkaamaan kasvimaata, ideoimaan uusia kasvatuskokeiluja ja yksinkertaisesti vain pistämään kätensä multaan. Mikä kuitenkin erottaa kotipuutarhurin ja puutarha-avusteisen Green Care -toiminnan? Eipä juuri mikään, mutta toisaalta monikin asia.

 

Green Care -toimintamallin yksi kulmakivistä on puutarha-avusteinen toiminta. Green Care -toiminnasta yleisesti puhuttaessa korostetaan toiminnan luontoperustaisuutta, tavoitteellisuutta, ammatillisuutta ja vastuullisuutta. Toiminnan tulee olla myös kokemuksellista ja osallistavaa. Puutarha-avusteisuus on tunnettu erityisesti moniaistisuudesta. Puutarha ja kasvit mahdollistavatkin useiden eri menetelmien hyödyntämistä. Palvelun tuottajan taustakoulutus toimii kuitenkin lähtökohtana sille, puhutaanko hoivan vai voiman toiminnasta, ts. puhutaanko esim. virkistävästä toiminnasta vai terapiapalvelusta.

 

Tavoitteellisuuden monet eri kasvot

Yleisesti ottaen mielekäs tekeminen tuottaa tekijälleen hyvinvointia monellakin eri tasolla. Se, että valitaan toimintamuoto, joka on kiinnostava ja innostava kohteelle lisää mielen hyvinvointia. ”Saan tehdä asioita, jotka kiinnostavat minua” on innostavaa. Puutarha- ja parvekeviljelystä kotioloissa kiinnostuneet kokevat itse kasvattamistaan kasveista paitsi iloa myös monenlaista muuta hyötyä. Sama pätee Green Care -toiminnassa. Itse tehty ja työn tuloksen näkyminen, esim. kitketty penkkirivi palkitsee. Puutarhatoimintojen fyysisyys, aito työn tekeminen istuttamisineen, kasteluineen ja sadon korjaamiseen, on myös palkitsevaa. ”Minusta on hyötyä”.

 

Puutarha-avusteinen Green Care -toiminta ei kuitenkaan sovi kaikille, mutta heille, joille se sopii, se myös antaa paljon mahdollisuuksia niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin tukemisen työkaluksi. Epäilen, että monikaan meistä kotipuutarhureista asettaa itselleen konkreettisia hyvinvointitavoitteita – toki puhdas, lähellä tuotettu ruoka löytyy monenkin tavoitteista. ”Maistuuhan se omalta pihalta poimittu yrtti, vihannes, marja ja hedelmä ihan erilaiselta kuin kaupasta ostettu”.

 

Green Care -toiminnassa tavoitteet ovat kuitenkin enemmän läsnä myös konkreettisella tasolla. Toimintaa ohjaava miettii jo etukäteen, mitä tänään tehdään, jotta esim. ryhmätason virkistystavoitteet tai vaikkapa yksilötason kuntoutustavoitteet saavutetaan. Toiminta on myös vahvasti ammatillisesti ohjattua; päivän työt, tauot ja keskustelut on ohjattu siten, että osallistujilla on turvallista olla sekä fyysisesti että sosiaalisesti.

 

Reflektointi tukee tavoitteita ja tuottaa sisältöä tekemiselle

Green Care -toiminnassa ryhmässä ja yksilönä tekeminen, sosiaaliset kanssakäymiset, keskustelut ja ylipäänsä ohjattu reflektointi yhteisen tavoitteen (hyvinvoivan puutarhan) parissa mahdollistaa myös mm. sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Rinnakkain kasveja hoitaessa toisille avautuminen saattaa olla myös helpompaa kuin kasvotusten istuessa.

 

Kotipuutarhurikin voi kokea monia hyviä hyvinvointiin liittyviä parannuksia ja niitäkin voi pohtia, vaikkakin vain omassa päässä. Minulla hyvinvointivaikutukset näkyvät ja tuntuvat mm. monipuolisten liikeratojen myötä fyysisen kunnon kohoamisena, istumatyöstä syntyneiden lihasjumien häviämisenä sekä puhtaasti vain mielihyvänä, kun saa tunkea sormet multaan ja kasvattaa niin syötäviä kuin mieltä piristäviä ja ympäristöä kaunistavia istutuksia. Suora kosketus luonnon hyviin mikrobeihin on myös plussaa mm. elimistön vastustuskyvyn kannalta. Eikä haittaa, vaikka välillä jokin uusista kokeiluista ei aina onnistuisikaan – sitä elämä on, oppimista ja elämistä kokeilujen kautta. 

 

Tutki, kokeile ja innostu

Innokkaana kotipuutarhurina ja Green Care -toiminnankin näkökulmasta seurasin mielenkiinnolla uutisia siitä, miten ihmiset innostuivat ensimmäisenä korona-keväänä tyhjentämään puutarhamyymälät siemenistä, taimista ja puutarhatarvikkeista. Suuntaus on hyvä, sillä tutkimuksetkin osoittavat, että puutarha-toiminta ja viheralueet tukevat mm. mielenterveyttämme. On myös viitteitä, että pandemia-ajan ajatellaan aiheuttavan monenlaisia lisähaasteita juuri mielenterveyteemme.

 

Toisen korona-kevään kynnyksellä haluankin kannustaa kaikkia jo aiemmin tai juuri hiljattain kasveihin, puutarhoihin ja parvekeviljelyihin innostuneita tutustumaan myös Green Care -toimintamallilla tuotettuun puutarha-avusteiseen toimintaan. Olisiko siitä kenties työkalua omaan työhösi tai oman työyhteisösi toimintaan? Itse pidän erityisesti ajattelutavasta, että Green Care -kehyksen alla voidaan mahdollistaa puutarhatoimintaa myös heille, joille se ei enää ole omin avuin mahdollista, tai heille, joilla ei ole koskaan ollut edes mahdollisuutta kokeilla sitä.

 

Teksti

Maarit Aho, maarit.aho@gcfinland.fi

Lisätietoa puutarha-avusteisesta Green Care -toiminnasta

Puutarha-avusteisuus tietokortti

 

Takaisin uutisiin