Etusivu » Kehittäminen » Hankkeiden omat sivut » Väärä-tilan luonto- ja palvelutoiminnan suunnittelu
Green Care Finland ry on ryhtynyt kehittämään Mäntyharjulla sijaitsevan Väärä-tilansa käyttöä ja kumppaniverkostoa. Noin sadan metsähehtaarin luonto lampineen sekä tilan pihapiiri ja osin yli 120-vuotiaat rakennukset voivat tarjota toiminnallisen paikan virkistykseen ja luontotoimintaan. Käynnistyneessä hankkeessa tuotetaan suunnitelmat, joilla Väärä-tila saadaan rapistumisen sijaan monipuoliseen yleishyödylliseen käyttöön.
Hanke Yhteisvoimin vihreää hyvinvointia - Väärä-tilan luonto- ja palvelutoiminnan suunnittelu on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader-ryhmältä Veej´jakaja ry. Hankkeessa tehtävä suunnittelutyö toteutetaan ajanjaksolla 25.9.2024 – 31.12.2025.
Hankkeessa:
· selvitetään pihapiirin sekä sen rakennusten ja kulttuuriympäristön toimintamahdollisuuksia sekä muutos- ja kehittämistarpeita,
· suunnitellaan noin 2,5 kilometrin pituinen luontopolku rakenteineen,
· suunnitellaan reittiin liittyvä terveysluontopolku harjoiterasteineen ja
· laaditaan tilan käytöstä yleissuunnitelma ja palvelukonsepteja.
Suunnittelun yhteydessä kootaan kumppaniverkostoa tilan tulevaan toimintaan. Tavoitteena on, että tilaa puitteineen voitaisiin jatkossa käyttää omaehtoisesti tai erilaisten yhdistysten ja oppilaitosten järjestämässä toiminnassa ja tapahtumissa.
Lisätiedot: Juha Rutanen, puh. 040 5737 568, juha.rutanen@aitoluonto.fi
Tässä tullaan kertomaan Väärän tilan kevään ja kesän toimista ja tapahtumista liittyen mm. tilan tulevan käytön ideointiin ja suunnitteluun, terveysluontopolun suunnitteluun, rakennusten kunnostustoimien selvittämiseen sekä vieraslajien torjuntaan.
Tilan pihapiirin vierellä on noin puolen hehtaarin kokoinen vanha laidun, joka on syksyllä 2024 inventoitu kasvistoltaan paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Alueen avoin osa on määritetty tuoreeksi heinäniityksi ja laajempi puustoinen osa lehtipuuhaaksi. Alue on puustoltaan monipuolinen ja säilynyt varsin hyvin avoimena, mutta on rehevöitynyt ja heinittynyt.
Perinnebiotoopin arvoa nostaa inventoinnissa alueelta löytynyt idänkurho (Carlina biebersteinii), joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Rauhoitettua kasvia, sen osaa tai siementä ei saa poimia, kerätä, leikata irti, ottaa juurineen, eikä hävittää (LSL 72 §).
Alueen hoidossa tavoitteeksi on asetettu idänkurhon suojelu, puuston rakenteen ja avoimuuden ylläpito sekä rehevyyden vähentäminen. Aluetta tulisi joko niittää tai laiduntaa. Alkuvaiheessa aluetta voisi niittää kahdesti kesässä, esimerkiksi
kesä- ja elokuussa. Niittojäte tulisi kerätä pois. Idänkurhokasvustot tulee jättää mahdollisen laitumen ulkopuolelle.
Tilalla on lisäksi useita muita aiemmin peltona tai laitumena olleita, kiviaitojen ympäröimiä ja inventoimattomia alueita. Ne ovat nyt metsää, mutta voisivat toimia lisälaitumina.
Tilan pihan ovat suurelta osin vallanneet vieraslajit komealupiini ja viitapihlaja-angervo. Lupiini on ehtinyt jo levitä lähimetsäänkin. Näiden kasvien leviämisen torjunnassa ja poistamisessa tullaan käyttämään eri keinoja kuten lupiinin kukintojen katkomista, säännöllistä kasvustojen niittoa tai pois kaivamista.
Väärän tila mainitaan nimeltä henkikirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1887, jolloin tilalla asui Abraham Orava. Sitten tila oli Johan Penttisellä (1841-1915), sitten heidän lapsellaan ja vävyllään Robert Vesalaisella (1865-1936) ja Selma Penttisellä (1878-1955). Vuonna 1928 Anselm Vesalainen (1900-1941) osti tilan vanhemmiltaan, mutta hän kuoli sodassa vuonna 1941. Selma jatkoi tilanpitoa.
Vanhimpien ilmakuvien mukaan tilalla on ollut peltoja varsin paljon, nykyisin ne ovat pääosin metsitetty. Tilan silloisiin oloihin nähden suurehko navetta on jäänyt sisätiloiltaan hieman keskeneräiseksi. Ilmeisesti syynä ollut tilan uuden isännän Anselmin kaatuminen sodassa. Anselm kirjoitti vielä sotasairaalasta äidilleen Selmalle ohjeita tilanhoidosta.
Selman kuoltua tila siirtyi vuonna 1955 Hilja Penttiselle, Laina Rissaselle ja Alma Kokolle, joista Alma asui tilalla miehensä Antin kanssa 1970-luvun alkupuolelle, jonka jälkeen tila jäi kesäpaikaksi. Alman ja Antin tytär Riitta peri tilan ja hänen jälkeensä hänen poikansa Jan Franz. Green Care Finland ry sai tilan Franzilta keväällä 2024.
Päärakennuksen lisäksi tilalla on vanha navetta, viiden huoneen riviaitta, talli katoksineen ja hirsinen pihasauna. Rakennukset ovat kahden lammen välisellä pienellä harjanteella. Pihapiiristä avautuu peltomaisema, mutta puutarha on päässyt vuosien aikana villiintymään.
Väärän tilan päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1800-luvulta ja säilynyt hyvin vanhassa ulkoasussaan joistain muutoksista
huolimatta. Talon vesikate ja väritys on vaihtunut ajan saatossa. Sisätiloissa on säilynyt vanhaa interiööriä mm. tuvan puulattia ja leivinuuni. Päärakennuksessa on tuvan lisäksi keittiö ja kaksi kamaria.
Pienen matkan päässä olevan hirsisen pihasaunan rakennusajasta ei tietoa, mutta sauna näkyy jo vuoden 1950 ilmakuvassa. Löylyhuoneen lisäksi rakennuksessa on saunakamari ja liiteri. Saunalta johtaa polku läheisen lammen uimapaikalle.