Italiassa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin eläinavusteista psykoedukatiivista interventiota lasten syöpä- ja veritautien hoidon aikana. Tutkimus toteutettiin Regina Margherita -lastensairaalassa Torinossa yhteistyössä ZOOM Foundationin kanssa.
Tutkimukseen osallistui 60 iältään 6–15-vuotiasta lasta ja nuorta. Intervention tarkoituksena oli tarjota sairaalaympäristöön toimintaa, jonka tavoitteena oli tukea lasten emotionaalista ilmaisua, uteliaisuutta ja hyvinvointia hoitojen aikana.
Toiminta ei perustunut perinteisiin eläinvierailuihin, vaan siinä yhdistyivät sairaalaosastolla olevan akvaarion havainnointi, virtuaaliset eläinkohtaamiset ZOOM-biopuistossa ja psykoedukatiivinen tehtävävihko. Tehtävävihkon avulla lapset pohtivat tunteita ja sairaalaympäristöön sopeutumista eläinten käyttäytymisen kautta.
Interventiossa lapset osallistuivat pienryhmissä tai yksilöllisesti toteutettuihin toimintahetkiin. Toimintaan kuului myös Isola di Margherita -osastolla sijaitsevan akvaarion havainnointia. Lisäksi lapsille järjestettiin verkossa toteutettuja eläinhavaintoja, joissa biologi esitteli ZOOM Bioparkin eläimiä ja vastasi lasten kysymyksiin.
Keskeinen työväline oli “A Rainbow of Emotions: Play with Mbuna Fish and Discover Animals!” -tehtävävihko. Sen tehtävissä lapset tarkastelivat esimerkiksi iloa, surua, vihaa, pelkoa, inhoa ja yllätystä sekä pohtivat tunteita eläinten ominaisuuksien ja käyttäytymisen avulla.
Tehtävissä lapset esimerkiksi piirsivät eläimiä, joihin kokivat emotionaalista samastumista, havainnoivat kalojen käyttäytymistä ja pohtivat, millaiset eläinten ominaisuudet voisivat auttaa sopeutumaan sairaalaympäristöön.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että interventio oli toteutettavissa sairaalaympäristössä ja että lapset ottivat sen hyvin vastaan. Osallistujista 90 prosenttia kertoi pitäneensä toiminnasta ja 80 prosenttia piti tehtävävihkoa kiinnostavana. Samoin 90 prosenttia kertoi oppineensa jotakin uutta eläinmaailmasta.
Kaikki osallistujat kokivat saaneensa huolenpitoa ja huomiota toiminnan ohjaajilta. Tutkijoiden mukaan tämä korostaa vuorovaikutuksen ja turvallisen ilmapiirin merkitystä lasten sairaalahoidossa.
Sen sijaan vaikutus lasten omaan tunnetyöskentelyyn jäi rajallisemmaksi. Vain 20 prosenttia osallistujista kertoi oppineensa jotakin uutta omista tunteistaan ja suurin osa ei ollut tästä varma. Tutkijat tulkitsivat tämän olevan linjassa sen kanssa, että tehtävävihko painottui erityisesti eläinmaailmaan virittymiseen eikä varsinaiseen syvälliseen tunnetyöskentelyyn.
Tutkimuksen perusteella eläinavusteinen psykoedukatiivinen toiminta voi tarjota sairaalassa oleville lapsille mielekkään ja osallistavan toiminnan muodon hoitojen aikana. Toiminta tarjosi lapsille mahdollisuuden havainnoida eläimiä, kysyä, piirtää ja osallistua tilanteeseen, jossa huomio siirtyi hetkeksi pois sairauden ja hoitojen arjesta.
Tutkijat korostavat kuitenkin, että kyseessä oli yhden sairaalan havainnointitutkimus ilman verrokkiryhmää. Tulosten perusteella ei voida tehdä varmoja päätelmiä intervention vaikutuksista lasten tunne-elämään tai psykologiseen toimintakykyyn.
Tutkimus antaa kuitenkin alustavaa näyttöä siitä, että eläinavusteinen ja luontoon kytkeytyvä psykoedukatiivinen toiminta voi täydentää lasten sairaalahoidon psykososiaalista tukea. Jatkossa tarvitaan laajempia tutkimuksia, joissa tarkastellaan myös eri-ikäisille ja erilaisissa hoitotilanteissa oleville lapsille soveltuvia toteutustapoja.
Tutkimus on luettavissa täällä: https://www.mdpi.com/2227-9067/13/1/136