Uutiset

Luontoperustaiset interventiot haastavat hyvinvointijärjestelmää uudistumaan 

Luontoperustaiset interventiot haastavat hyvinvointijärjestelmää uudistumaan 

Lektio nostaa esiin tarpeen tarkastella hyvinvointia uudella tavalla 

Filosofian tohtori Maija Lipponen tarkastelee lektiossaan luontoperustaisten interventioiden merkitystä laajemmassa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Lipposen mukaan luonto ei ole yksittäinen hyvinvointitekijä, vaan osa kokonaisuutta, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. 

Lähtökohtana on havainto siitä, että nykyinen hyvinvointijärjestelmä kohtaa samanaikaisesti sekä sosiaalisia että ekologisia haasteita. 

Hyvinvointi ei ole vain yksilön tila 

Lipponen määrittelee hyvinvoinnin laajasti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuudeksi, johon kuuluvat myös turvallinen elinympäristö ja kokemus merkityksellisyydestä. 

Keskeinen käsite on planetaarinen hyvinvointi, jossa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointi nähdään keskinäisesti riippuvaisina. Tämä laajentaa tarkastelun yksilöstä ympäristöön ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. 

Vaikuttavuudesta kohti käytännön toteutusta 

Väitöstutkimuksessaan Lipponen tarkastelee luontoperustaisten interventioiden vaikutusten lisäksi niiden toteutusta osana käytännön palvelutyötä. 

Vaikka tutkimusnäyttö luonnon terveysvaikutuksista on vahvistunut, luontoperustaisia toimintatapoja ei ole vielä otettu laajasti käyttöön terveydenhuollossa. 

Lektiossaan Lipponen korostaa, että keskeinen kysymys ei ole enää pelkästään vaikuttavuus, vaan se, miten luontoperustaiset toimintatavat saadaan osaksi arjen palveluja. 

Luontointerventiot voivat tukea hyvinvointia ja työssä jaksamista 

Lipposen väitöstutkimuksessa luontointerventioilla havaittiin vaikutuksia sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointiin. Esimerkiksi työterveyshuollossa toteutettu luontointerventio laski osallistujien stressitasoja fysiologisesti mitattuna. 

Myös ammattilaiset kokivat luontoympäristöjen tukevan asiakkaiden mielen hyvinvointia ja edistävän palautumista. 

Rakenteet ratkaisevat, ei pelkkä kiinnostus 

Lipposen väitöstutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset pitävät luontointerventioita toimivina ja hyväksyttävinä. Käyttöä lisäävät erityisesti työyhteisön ja esihenkilön tuki. Samalla keskeisiksi haasteiksi nousevat resurssit ja osaaminen. 
Tulokset viittaavat siihen, että luontoperustaisten menetelmien laajempi hyödyntäminen edellyttää muutoksia palvelujärjestelmässä, ei vain yksittäisten ammattilaisten kiinnostusta. 

Osa laajempaa muutosta 

Lipponen tarkastelee lektiossaan luontoperustaisia interventioita osana kestävyysmurrosta. Ne eivät hänen mukaansa ainoastaan lisää yksilön hyvinvointia, vaan liittyvät laajempaan muutokseen tavassa, jolla hyvinvointia tuotetaan ja ymmärretään. 

Väitöstutkimuksen perusteella luontoperustaiset toimintatavat voivat toimia yhtenä keinona uudistaa hyvinvointijärjestelmää vastaamaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin liittyviin haasteisiin. 

Lue lektio kokonaisuudessaan: 
https://journal.fi/sla/article/view/180797/122676 

Mikä on lektio? 

Lektio on väitöstilaisuuden alussa pidettävä yleistajuinen esitys, jossa tutkija avaa tutkimuksensa taustoja ja merkitystä. Lektio liittää väitöstutkimuksen osaksi laajempaa tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua.