Mari Kuosmanen ja Tiina Pirinen (2026)
Luonnosta hyvinvointia sairaanhoitajaopiskelijan päivään – Laadullinen kyselytutkimus sairaanhoitajaopiskelijoille
Opinnäyte, sairaanhoitaja (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
Mari Kuosmasen ja Tiina Pirisen opinnäytetyössä selvitettiin, miten Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen sairaanhoitajaopiskelijat hyödyntävät luontoa hyvinvointinsa ja jaksamisensa tukena. Työssä tarkasteltiin myös luontoon pääsyä helpottavia ja vaikeuttavia tekijöitä sekä sitä, miten luontoa ja luontoelementtejä hyödynnetään opiskeluympäristössä.
Laadullinen tutkimus toteutettiin tammikuussa 2026. Kysely lähetettiin 250 sairaanhoitajaopiskelijalle ja siihen vastasi 39 opiskelijaa. Vastaukset käytiin läpi ja ryhmiteltiin aineistosta nousevien teemojen perusteella.
Lähes kaikki vastaajat kokivat luonnon tärkeäksi oman hyvinvointinsa ja palautumisensa kannalta. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu kuuluivat monen vastaajan arkeen. Yleisimpänä luontoon liittyvänä harrastuksena mainittiin lenkkeily, mutta vastauksissa nousivat esiin myös esimerkiksi retkeily, ratsastus, hiihto, melonta, kalastus, metsästys, marjastus ja sienestys.
Vastaajat yhdistivät luonnossa olemiseen erityisesti rauhoittumisen, rentoutumisen sekä stressin ja ahdistuksen vähenemisen. Luonnon koettiin tukevan keskittymistä, ajatusten selkiytymistä ja parantavan unen laatua. Osa opiskelijoista kertoi hyödyntävänsä lähiluontoa myös opiskelussa esimerkiksi kuuntelemalla etäluentoja luonnossa.
Luonnossa vietetyn ajan määrä vaihteli paljon. Useimmat vastaajat arvioivat viettävänsä luonnossa 3–7 tuntia viikossa, mutta osa vietti siellä huomattavasti vähemmän, osa jopa 15–20 tuntia viikossa.
Lähes kaikki vastaajat kokivat luontoon pääsyn helpoksi. Useimmilla luontoalue sijaitsi lähellä kotia. Kaupungissa asuvat hyödynsivät esimerkiksi puistoja ja lähimetsiä. Luontoon lähtemistä helpottivat polut, sopivat varusteet, perhe, koira tai luonnossa käymisestä muodostuneet rutiinit.
Luontoon pääsyä vaikeuttivat erityisesti arjen kiire ja kuormitus. Vastauksissa mainittiin vuorotyö, opiskelu, perheen aikataulut, vähäiset vapaapäivät, ajanpuute ja väsymys. Esteiksi koettiin myös sää, pimeys, pitkä matka tai esimerkiksi punkkien ja petoeläinten pelko.
Opiskelijat toivoivat luonnon näkyvän vahvemmin myös korkeakoulun tiloissa. Ehdotuksissa nousivat esiin viherkasvit, maisemakuvat, luonnonläheiset värit ja lempeämpi valaistus. Kampukselle ehdotettiin myös viherseinää, vesielementtiä ja aistihuonetta, jossa voisi hyödyntää esimerkiksi luonnon ääniä ja rauhallista valaistusta.
Luontoa haluttiin hyödyntää myös itse opiskelussa. Vastauksissa ehdotettiin ulkoluokkaa, metsäpolkua, ulkona järjestettäviä oppitunteja sekä mahdollisuuksia tauottaa opiskelua luonnossa.
Opinnäytetyön tekijät arvioivat, että kyselyyn on saattanut valikoitua tavallista enemmän opiskelijoita, jotka ovat jo ennestään kiinnostuneita luonnosta. Tutkimuksessa ei myöskään pyritty tilastolliseen yleistämiseen, vaan kuvaamaan vastaajien kokemuksia ja näkemyksiä.
Tulokset kertovat siitä, millaisia merkityksiä kyselyyn vastanneet sairaanhoitajaopiskelijat antoivat luonnolle omassa arjessaan, jaksamisessaan ja opiskelussaan. Samalla ne tarjoavat konkreettisia ehdotuksia siihen, miten luontoelementtejä ja lähiympäristöä voitaisiin hyödyntää opiskeluympäristön kehittämisessä.
Opinnäytteen voit lukea täällä:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052315806