Norjassa Oslon ja Kristiansandin sairaaloiden yhteyteen valmistui vuonna 2018 kaksi Friluftssykehuset-rakennusta. Niiden tarkoituksena on tarjota potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuus päästä luonnon läheisyyteen myös sairaalahoidon aikana. Rakennukset suunnitteli norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta yhteistyössä sairaaloiden ja Friluftssykehuset-säätiön kanssa.
Toinen rakennuksista sijaitsee Kristiansandissa Sørlandet sykehus Kristiansandin läheisessä metsässä ja toinen Oslon yliopistollisen sairaalan Rikshospitaletin yhteydessä. Molemmat ovat edelleen sairaaloiden käytössä.
Kumpikin rakennus on kooltaan 35 neliömetriä. Niissä on yhteinen oleskelutila, pienempi keskustelu- ja hoitohuone sekä kylpyhuone. Rakennukset ovat esteettömiä ja sisäänkäynnit on mitoitettu niin, että sisälle mahtuu myös sairaalasänky.
Luontoyhteys oli keskeinen osa suunnittelua. Suurista ikkunoista avautuu näkymiä metsään ja ikkunoita voidaan avata niin, että luonnon äänet ja tuoksut ulottuvat sisälle. Tammella verhoillut sisätilat jatkavat ympäröivän metsän materiaalimaailmaa.
Molemmat sairaalat käyttävät Friluftssykehusetia osana lasten ja nuorten hoitoa. Palvelu on suunnattu alle 18-vuotiaille somaattisessa hoidossa oleville potilaille ja heidän perheilleen.
Päivisin rakennuksia käytetään hoitotiloina. Keskusteluja voidaan käydä joko sisällä tai ympäröivässä metsässä. Sairaalat järjestävät tiloissa myös ryhmätoimintaa. Luontotoimintaan voi kuulua esimerkiksi kävelyä, nuotion tekemistä, kalastusta tai muita ulkoiluaktiviteetteja.
Muina aikoina potilaat ja heidän läheisensä voivat käyttää rakennuksia yhdessä. Tilojen tarkoituksena on tarjota sairaalaympäristön rinnalle paikka, jossa voi levätä, viettää aikaa läheisten kanssa ja osallistua hoitoon luonnon läheisyydessä.
Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Oslon Friluftssykehusetin merkitystä lasten ja nuorten terapiassa. Haastateltavina oli terapeutteja, sairaalahoidossa olevien lasten vanhempia sekä tilan kehittämiseen osallistuneita ammattilaisia.
Haastatteluissa Friluftssykehuset kuvattiin ympäristöksi, jossa lasten oli helpompi rentoutua ja toimia vapaammin kuin tavallisessa sairaalatilassa. Luonnon läheisyys ja mahdollisuus liikkua sisä- ja ulkotilan välillä muuttivat myös terapian käytännön toteutusta. Keskustelun rinnalle tuli tekemistä, liikkumista ja ympäristön hyödyntämistä osana kohtaamista.
Terapeutit kuvasivat ympäristön tukevan kontaktin syntymistä ja mahdollistavan uudenlaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Vanhempien kokemuksissa tila erottui sairaalan tavanomaisesta ympäristöstä rauhallisempana ja vähemmän kliinisenä paikkana.
Tutkimuksessa ei mitattu hoidon vaikuttavuutta, joten tuloksista ei voida päätellä, paransiko Friluftssykehuset hoitotuloksia. Se kuitenkin osoitti, että fyysisellä ympäristöllä oli osallistujien kokemusten perusteella merkitystä terapian toteutustapaan, vuorovaikutukseen ja lasten tapaan olla tilanteessa.
Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa 17 iältään 7–16-vuotiasta lasta vertaili Oslon Friluftssykehusetia tavanomaiseen sairaalaympäristöön. Lapset kokivat ympäristöt selvästi eri tavoin. Friluftssykehusetissa he kuvasivat oloaan vähemmän rajoittuneeksi ja rentoutuneemmaksi kuin tavallisessa sairaalatilassa. Ympäristössä oli heidän mukaansa myös helpompi ilmaista itseään ja erilaisia tunteita.
Friluftssykehusetin miellyttävyyteen liittyivät erityisesti läheinen yhteys luontoon sekä ympäristön kiinnostavuus, ystävällisyys ja intiimiys. Tavallinen sairaalaympäristö koettiin näissä suhteissa rajoittavammaksi.
Friluftssykehuset-rakennukset ovat kahdeksan vuotta valmistumisensa jälkeen edelleen käytössä sekä Oslossa että Kristiansandissa. Niitä hyödynnetään lasten ja nuorten hoidossa sekä paikkoina, joissa potilaat voivat viettää aikaa läheistensä kanssa sairaalaympäristön ulkopuolella, mutta aivan sen tuntumassa.
Myöhemmissä tutkimuksissa Friluftssykehuset on erottunut tavallisesta sairaalaympäristöstä erityisesti rauhallisempana ja vähemmän rajoittavana tilana. Käyttäjien ja ammattilaisten kokemuksissa ympäristö on yhdistynyt vapaampaan vuorovaikutukseen, rentoutumiseen sekä tunteiden ilmaisemiseen.
Kokonaisuutena Friluftssykehuset osoittaa, miten sairaalan hoitoympäristöä voidaan laajentaa rakennuksen seinien ulkopuolelle ja tuoda luonto osaksi hoitoarkea.
Lue aiheesta lisää:
Snøhetta, hankekuvaus: https://www.snohetta.com/projects/friluftssykehuset-outdoor-care-retreat
Sørlandet sykehus, Friluftssykehusetin nykyinen käyttö Kristiansandissa: https://www.sshf.no/behandlinger/friluftssykehuset/
Hauge ym. 2023, laadullinen tutkimus terapiaympäristöstä: https://journals.sagepub.com/doi/10.1089/eco.2022.0087
Kindervaag ym. 2024, lasten kokemuksia Friluftssykehusetista verrattuna tavalliseen sairaalaympäristöön: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39618370/