Uutiset

Opinnäytetyö: Toimintamalli autismikirjon nuorille

Opinnäytetyö: Ennakointi ja valinnanmahdollisuudet korostuvat autismikirjon nuorten farmitoiminnassa 

Mäkelä, Arja (2026).  
Autismikirjon nuorten farmitoiminta. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta.  
Ylempi AMK, opinnäytetyömonialaisen kuntoutuksen tutkinto-ohjelma, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Eläin- ja luontoavusteisen ryhmätoimintamallin kehitys nuorten tarpeisiin 

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdyssä ylemmän AMK:n opinnäytetyössä kehitettiin eläin- ja luontoavusteinen ryhmätoimintamalli 15–18-vuotiaille autismikirjon ja autismipiirteisille nuorille. Tavoitteena oli luoda toimintaa, joka tukee nuorten sosiaalista toimintakykyä ja ottaa huomioon heidän yksilölliset tarpeensa, vahvuutensa ja tapansa osallistua.  

Arja Mäkelän opinnäytetyössä kehitettyä toimintamallia kutsutaan nuorten farmitoiminnaksi. Siinä maatilan eläimiä ja luontoympäristöä hyödynnetään nuorten sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa. Malli rakentuu muun muassa eläin- ja luontoavusteisuudesta, neurovahvistavasta työotteesta, toimintaterapiasta sekä erityispedagogiikasta.  

Toimintamallia arvioitiin ja jatkokehitettiin haastattelemalla nuoria, mutta yhteiskehittämisen pohjalta muokattua ryhmätoimintaa ei tämän opinnäytetyön yhteydessä pilotoitu.   

Pieni ryhmäkoko ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat osallistumista 

Farmitoiminta suunniteltiin matalan kynnyksen pienryhmäksi, johon voisi osallistua ilman diagnoosia tai lähetettä. Ryhmään suunniteltiin 4–6 nuorta ja toiminnan lähtökohtana oli osallistujalähtöisyys. Nuoret voisivat vaikuttaa itse ryhmäkertojen sisältöön, suunnitteluun ja arviointiin.  

Pienryhmän rakenne, ennakoitavuus ja mahdollisuus vaikuttaa toimintaan tukevat samalla nuorten sosiaalista toimintakykyä. Mallissa painottuvat toiminnanohjaus, tunnetaidot sekä tilanteeseen sopivan toiminnan hahmottaminen. Näitä tuetaan esimerkiksi kuvallisilla ohjeilla ja yhdessä suunnitelluilla sisällöillä.  

Nuorten kokemuksissa korostuivat ennakointi, eläimet ja aistiympäristö 

Mallia arvioitiin haastattelemalla neljää 15–18-vuotiasta autismikirjon nuorta. Haastatteluissa olivat mukana myös huoltajat, mutta painopiste oli nuorten omissa kokemuksissa ja näkemyksissä siitä, millainen eläin- ja luontoavusteinen ryhmätoiminta tukisi heidän osallistumistaan.  

Ennakointi nousi haastatteluissa yhdeksi tärkeimmistä osallistumista tukevista tekijöistä. Nuoret pitivät tärkeänä, että ryhmän sisällöstä, paikasta, eläimistä, aikatauluista ja tarvittavista varusteista saa riittävästi tietoa jo etukäteen. Myös mahdollisuus tutustua ohjaajaan ja toimintaympäristöön ennen ryhmän alkua koettiin tärkeäksi.  

Eläimet olivat monille nuorille toiminnan vetovoimatekijä. Eläimiin ja luontoon liittyvä tekeminen tarjoaisi yhteistä tekemistä ja luontevia puheenaiheita, mikä nuorten mukaan saattoi helpottaa ryhmässä olemista ja keskustelua. Osa kuvasi, että eläimelle olisi helpompi puhua kuin vieraille ihmisille.  

Luontoympäristö ei ole kaikille automaattisesti helppo 

Haastatteluissa nousi esiin myös eläin- ja luontoympäristöön liittyviä kuormitustekijöitä. Eläinten äänet, hajut ja koskettaminen, hyönteiset, sääolosuhteet ja sopivien varusteiden valitseminen voivat vaikeuttaa osallistumista. Myös ryhmässä keskusteleminen, yhdessä syöminen ja epävarmuus siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, saattaisivat tuntua kuormittavilta.  

Nuorten välillä oli eroja myös siinä, millainen kokoontumisrytmi ja ajankohta tuntuisivat sopivilta. Esimerkiksi koulupäivän jälkeinen väsymys, kulkeminen ja arkirutiinien muuttuminen saattaisivat muodostua osallistumisen esteiksi. Opinnäytetyössä korostuukin tarve muokata toimintaa osallistujien yksilöllisten tarpeiden mukaan sen sijaan, että kaikille tarjottaisiin samanlaista ryhmärakennetta.  

Ohjaajan työotteella on nuorten ja huoltajien mukaan suuri merkitys. Tärkeiksi nousivat ennakointi, toiminnan joustava eriyttäminen, vaihtoehtoisten osallistumistapojen salliminen sekä kannustava ja hienotunteinen suhtautuminen nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.  

Seuraava vaihe on mallin pilotointi 

Eläin- ja luontoavusteiselle ryhmätoiminnalle koettiin olevan tarvetta, mutta kehitetyn mallin toimivuutta tai vaikuttavuutta ei vielä voida arvioida. Haastattelut antoivat tietoa erityisesti siitä, millaiset käytännön ratkaisut voivat helpottaa tai vaikeuttaa autismikirjon nuorten osallistumista ryhmätoimintaan.  

Seuraavaksi toimintamallille tarvitaan pilottitutkimus, jossa arvioidaan sen toteutettavuutta, käytännön soveltuvuutta sekä vaikuttavuutta. Opinnäytetyössä ehdotetaan myös mallin testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä sekä nuorten ja huoltajien tarpeiden laajempaa selvittämistä.  

Opinnäyte on luettavissa täällä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049144