Uutiset

Opinnäyte: luontolähtöistä ryhmätoimintaa mielenterveyskuntoutujille 

Opinnäyte: luontolähtöistä ryhmätoimintaa mielenterveyskuntoutujille 

Ella Mustakangas ja Carolina Weckman (2026) 
Green Care -toiminnan kehittäminen Helmi ry:ssä – Luontolähtöistä ryhmätoimintaa mielenterveyskuntoutujille. 
Opinnäytetyö, sosionomi (AMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu   
 

Green Care -toimintaa osaksi viikko-ohjelmaa 

Miten Green Care -menetelmiä voisi hyödyntää matalan kynnyksen mielenterveystyössä kaupunkiympäristössä? Tätä kysymystä tarkasteltiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden Ella Mustakankaan ja Carolina Weckmanin opinnäytetyössä, jossa kehitettiin Green Care -ajatteluun perustuva ryhmätoimintamalli helsinkiläiselle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:lle. 

Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helmi ry:n kanssa. Työn tavoitteena oli kehittää tutkimus- ja teoriatietoon pohjautuva luontolähtöinen ryhmätoimintamalli, jota voitaisiin hyödyntää osana yhdistyksen viikko-ohjelmaa mielenterveystoipujien tukena. Samalla ryhmätoimintaa myös kokeiltiin käytännössä aidon asiakasryhmän kanssa ja osallistujilta kerättiin palautetta toiminnan sisällöstä ja tarpeellisuudesta.  

Opinnäytetyössä ei tutkittu toiminnan vaikutuksia tieteellisesti, vaan painopiste oli käytännön toimintamallin kehittämisessä. Ryhmissä hyödynnettiin muun muassa ekopsykologiaan pohjautuvia harjoitteita, eläinavusteisuutta sekä taide- ja aistilähtöisiä menetelmiä. 

Luonto voi tukea mielenterveyttä monella tasolla 

Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan laajasti luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä Green Care -toiminnan teoreettista taustaa. Työssä hyödynnetään muun muassa ympäristöpsykologian, ekopsykologian ja metsäterveyttä käsittelevän tutkimuksen näkökulmia. 
Tekijät nostavat esiin, että luonnossa oleskelun on havaittu vähentävän stressiä, tukevan palautumista sekä vahvistavan psyykkistä hyvinvointia. Luontoympäristö voi tarjota myös kokemuksia turvallisuudesta, rauhasta ja osallisuudesta. 

Työssä viitataan tutkimuksiin, joissa luonnossa liikkumisen ja metsissä oleskelun on havaittu vaikuttavan esimerkiksi mielialaan, rentoutumiseen ja koettuun hyvinvointiin. Lisäksi ryhmämuotoisen toiminnan nähdään tukevan sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. 

Rauhallista ryhmätoimintaa lähiluonnossa 

Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin keväällä 2025 kolmessa eri lähiluontokohteessa Helsingissä. Kerran viikossa tapahtunut toiminta rakentui rauhallisen yhdessäolon, luontohavaintojen ja aistilähtöisten harjoitteiden ympärille. 

Ryhmien aikana osallistujat liikkuivat rauhallisesti erilaisissa luontoympäristöissä ja tekivät harjoitteita, joiden tavoitteena oli vahvistaa tietoista läsnäoloa, rentoutumista ja luontoyhteyttä. Toiminnassa hyödynnettiin myös taidelähtöisiä menetelmiä sekä puutarha- ja eläinavusteisuuden elementtejä. 

Retkikohteiksi valikoituivat helposti saavutettavat lähiluontokohteet, mikä tukee ajatusta siitä, että hyvinvointia tukevaa luontotoimintaa voidaan toteuttaa myös kaupunkialueilla ilman pitkiä siirtymiä tai erityisiä rakenteita. 

Osallistujat toivoivat toiminnalle jatkoa 

Opinnäytetyössä korostui matalan kynnyksen toiminnan merkitys mielenterveystoipujille. Ryhmät suunniteltiin niin, ettei osallistuminen vaatinut erityisiä taitoja, hyvää fyysistä kuntoa tai aiempaa kokemusta luontolähtöisestä toiminnasta. 

Toiminnan keskiössä olivat rauhallinen eteneminen, kiireetön ilmapiiri sekä mahdollisuus osallistua omien voimavarojen mukaan. Luontoympäristö tarjosi ryhmille tilan yhdessäololle, keskustelulle ja aistihavainnoille. 

Osallistujilta kerättiin palautetta ryhmätoiminnasta, ja opinnäytetyön mukaan palaute oli pääosin myönteistä. Ryhmäläiset toivoivat vastaavan toiminnan jatkuvan myös tulevaisuudessa osana Helmi ry:n viikko-ohjelmaa.  

Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muualla 

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi aineeton Green Care -toimintamalli, joka jäi Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n käyttöön. Työssä korostetaan kuitenkin myös laajemmin sitä, että luontolähtöisiä menetelmiä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän järjestöjen mielenterveystyössä. 

Tekijöiden mukaan luonnolla voi olla erityistä merkitystä haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, joille luontoympäristöjen saavutettavuus ei aina ole itsestäänselvyys. Opinnäytetyössä nostetaan esiin myös lähiluonnon merkitys helposti saavutettavana ja maksuttomana toimintaympäristönä.  

Työ tarjoaa käytännön esimerkin siitä, miten Green Care -menetelmiä voidaan soveltaa mielenterveystyössä myös kaupunkiympäristössä. Samalla se antaa muille järjestöille ja sosiaalialan toimijoille valmiita näkökulmia luontolähtöisen ryhmätoiminnan suunnitteluun. 

Lue opinnäytetyö Theseuksessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/917977