Uutiset

Luonnonmukaistetuilla pihoilla vaikutuksia mikrobistoon 

Luonnonmukaistetuilla pihoilla havaittiin muutoksia asukkaiden mikrobistossa

Pihoille lisää kasvillisuutta, lahopuuta ja mikrobirikasta maa-ainesta 

Suomalaisessa interventiotutkimuksessa selvitettiin, miten kotipihojen luonnonmukaistaminen vaikuttaa asukkaiden ihon ja suun mikrobistoon. Microbiome-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 36 tervettä 33–70-vuotiasta henkilöä Helsingin, Lahden ja Turun kaupunkialueilta. Heistä 21 kotipihaa luonnonmukaistettiin. Viisitoista henkilöä kuului vertailuryhmään, jossa pihanhoitoa jatkettiin entiseen tapaan. Tutkimus kesti kesästä syksyyn kolmen kuukauden ajan.  

Luonnonmukaistettuihin pihoihin lisättiin muun muassa marjapensaita, hedelmäpuita, monivuotisia kasveja, niittykasvillisuutta, viljelylaatikoita, lahopuuta, haketta ja mikrobistoltaan monimuotoista kasvualustaa. Osallistujia ohjeistettiin vähentämään haravointia, silppuamaan syksyn lehtiä nurmikolle ja kompostoimaan kasvimateriaalia pihalla.  

Kolmen kuukauden jälkeen luonnonmukaistettujen pihojen asukkaiden ihon ja suun mikrobistossa havaittiin muutoksia. Yksi tutkimuksen kiinnostavista havainnoista liittyi lahopuuhun. Sen määrä kodin lähiympäristössä oli yhteydessä sekä ihon että suun mikrobiston piirteisiin.  

Ihon mikrobiston monimuotoisuus säilyi syksyyn 

Osallistujilta kerättiin iho- ja sylkinäytteet ennen pihojen muokkaamista ja kolme kuukautta myöhemmin. Luonnonmukaistettujen pihojen asukkaiden ihon bakteeriston lajimäärä ja monimuotoisuus säilyivät tutkimusjakson aikana, vaikka pihalla vietetty aika väheni syksyä kohti.  

Luonnonmukaistamisryhmässä havaittiin myös muutoksia ihon bakteeriston koostumuksessa. Luonto- ja maaperäympäristöihin yhdistettyjen bakteerisukujen suhteellinen osuus kasvoi. Tutkijat arvioivat, että ympäristön mikrobit saattavat siirtyä iholle pihalle lisättyjen luontoelementtien kautta.  

Kolmen kuukauden aikana luonnonmukaistamiseen liittyviä muutoksia havaittiin myös suun mikrobiston koostumuksessa ja toiminnassa. Tutkijat korostavat, että havaintojen biologinen ja terveydellinen merkitys vaatii lisätutkimusta.  

Lahopuu toi uuden näkökulman ympäristön monimuotoisuuteen 

Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista koski kotia ympäröivän alueen lahopuuta. Lahopuun määrä 200 m säteellä kodista oli yhteydessä tiettyihin iholla esiintyviin bakteereihin sekä suun mikrobiston koostumukseen ja toiminnallisiin ominaisuuksiin.

 
Tutkijoiden mukaan lahopuu ei todennäköisesti ole itsessään havaittujen mikrobien suora lähde. Sen määrä voisi ennemmin kertoa ympäristöstä, jossa luonnolliset hajoamisprosessit saavat toimia ja jossa kasvien, sienten ja mikrobien monimuotoisuudelle on enemmän tilaa. Siksi lahopuu ja muu maatuva kasviaines voivat täydentää kasvillisuuden määrään perustuvia mittareita, ihmisen ja ympäristön mikrobiston yhteyksiä tutkittaessa.  

Yle uutisoi tutkimuksesta ja haastatteli tutkimusta johtanutta Aki Sinkkosta. Sinkkonen nosti jutussa esiin erityisesti naapuruston lahopuun määrän yhteyden ihon ja suun mikrobistoon. Hänen mukaansa lahopuun määrä voisi toimia myös ympäristöterveyden indikaattorina.

 
Tulokset vaativat vahvistusta  

Tutkijat toivovat jatkotutkimusta aiheesta. Tutkimuksen osallistujamäärä oli pieni, eikä osallistujia satunnaistettu ryhmiin. Tutkimus ei myöskään ollut sokkotutkimus. Kaikki osallistujat olivat jo ennestään puutarhanhoidosta kiinnostuneita. Tutkijoiden mukaan nämä tekijät rajoittavat tulosten yleistettävyyttä ja sitä, kuinka vahvoja syy-seurauspäätelmiä tutkimuksen perusteella voidaan tehdä.

 
Tulokset kuitenkin tukevat ajatusta siitä, että kaupunkiympäristön biologisessa monimuotoisuudessa ei ole kyse vain vihreyden määrästä. Myös lahopuun, karikkeen ja muun maatuvan kasviaineksen mahdollistamat luonnolliset hajoamisprosessit voivat olla merkityksellisiä ihmisen ja ympäristön mikrobien väliselle vuorovaikutukselle. Tutkijat pitävät tärkeänä, että näitä tekijöitä tarkastellaan tulevissa tutkimuksissa elävän kasvillisuuden rinnalla.  

Lähteet: 
Roslund, M. I. ym. (2026). Neighborhood deadwood and yard rewilding modulate commensal microbiomes and inflammatory signals among urbanites. Microbiome 14, 181. DOI: 10.1186/s40168-026-02413-w. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC13374267/ 

Yle 1.10.2026: Uusi tutkimus kehottaa: jätä lehdet haravoimatta ja piha rehottamaan, niin parannat terveyttäsi: https://yle.fi/a/74-20248639