Uutiset

Katsausartikkeli: Koira-avusteisen työparin arviointi ei pääty soveltuvuuskokeeseen 

Katsausartikkeli: Koira-avusteisen työparin arviointi ei pääty soveltuvuuskokeeseen 

Pyari, Muhzina Shajid, Guo, Kun & Kargas, Niko (2026). Preparing Therapy Dogs for Animal-Assisted Services: Governance, Welfare-Centred Preparation, and a Lifecycle Research Agenda Across Selected European and United States Frameworks. Animals 16(16), 2557. 

Koiran hyvinvointi ja ohjaajan osaaminen huomioitava koko työuran ajan 

Koira-avusteisen toiminnan valmistautumis- ja arviointikäytännöt vaihtelevat eri organisaatioiden välillä. Elokuussa 2026 Animals-lehdessä julkaistussa katsausartikkelissa esitetään, ettei koiran soveltuvuutta työhön voida varmistaa pelkällä toiminnan alussa tehtävällä arvioinnilla. Koiran terveys, käyttäytyminen, motivaatio sekä työskentelyolosuhteet voivat muuttua, joten sen hyvinvointia ja soveltuvuutta on seurattava koko työuran ajan. 

Tutkijat tarkastelivat aiempia tutkimuksia sekä valikoituja eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia koira-avusteisen toiminnan ohjeistuksia ja arviointikäytäntöjä. Heidän mukaansa nykyiset käytännöt ovat hajanaisia ja vaatimukset vaihtelevat eri organisaatioiden välillä. Katsausartikkelin keskeinen anti onkin kirjoittajien ehdottama kuusivaiheinen malli, joka kokoaa koiran valinnan, koulutuksen, ohjaajan osaamisen sekä työuran aikaisen hyvinvoinnin seurannan samaan kokonaisuuteen. Mallissa arvioinnin kohteena on koiran lisäksi sen ja ohjaajan muodostama työpari.

Soveltuvuus riippuu työparista ja toimintaympäristöstä 

Kirjoittajien mukaan koiran yleinen sosiaalisuus ja tottelevaisuus eivät yksin riitä osoittamaan sen soveltuvuutta koira-avusteiseen työhön. Esimerkiksi koulussa, sairaalassa ja ikääntyneiden hoivayksikössä koira kohtaa toisistaan erilaisia ihmisiä, ääniä ja tilanteita. Yhdessä ympäristössä viihtyvä koira ei välttämättä sovellu yhtä hyvin toiseen. 

Koiran soveltuvuutta tulisi siksi arvioida suhteessa sen tuleviin työtehtäviin ja työskentelyolosuhteisiin. Myös ohjaajan osaaminen on keskeistä. Hänen on tunnistettava merkit koiran kuormittumisesta, ennakoitava haastavia tilanteita ja järjestettävä koiralle mahdollisuuksia levätä. Tarvittaessa ohjaajan on pystyttävä muuttamaan työskentelyä tai keskeyttämään tapaaminen koiran hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Artikkelissa nostetaan esille aiempaa tutkimusta, jonka mukaan ohjaajat voivat kyllä tunnistaa koiriin kohdistuvia hyvinvointiriskejä yleisellä tasolla, mutta arvioida oman koiransa vointia liian myönteisesti. Ohjaajan omien havaintojen tueksi tarvitaan jäsenneltyä hyvinvoinnin seurantaa, ulkopuolista havainnointia sekä säännöllistä uudelleenarviointia. 

Hyvinvointi on muutakin kuin stressin puuttumista 

Koiran rauhallinen tai tottelevainen käytös ei välttämättä kerro siitä, että se voi hyvin. Koira saattaa toimia ohjaajan toivomalla tavalla myös tilanteessa, jonka se kokee epämiellyttäväksi. Katsausartikkelissa korostetaankin, ettei hyvinvoinnin arviointi saa perustua pelkästään stressin merkkien tunnistamiseen. 

Arvioinnissa tulisi myös huomioida koiran myönteiset kokemukset sekä halukkuus osallistua toimintaan. Näistä voi kertoa esimerkiksi oma-aloitteinen hakeutuminen vuorovaikutukseen, leikkisyys, uteliaisuus sekä rento käyttäytyminen. Koiralla tulisi olla mahdollisuus vetäytyä tilanteesta, joten ohjaajan on osattava tunnistaa sen haluttomuus jatkaa työskentelyä.  

Kirjoittajien mukaan hyvinvoinnin seurannan tulisi ulottua myös varsinaisten tapaamisten ulkopuolelle. Koiran käyttäytyminen ennen työskentelyä ja sen palautuminen tapaamisen jälkeen voivat kertoa kuormituksesta, joka ei näy itse tilanteessa. Esimerkiksi tavallista voimakkaampi väsymys, muutokset unessa tai haluttomuus osallistua seuraavaan tapaamiseen voivat olla merkkejä siitä, että työskentelyä on tarpeen muuttaa. 

Työmäärää ja palautumista tulee tarkastella yksilöllisesti 

Artikkelissa tunnistettiin puutteita erityisesti koirien työuran aikaista kuormitusta koskevassa tutkimustiedossa. Vielä ei tiedetä riittävästi, millaiset työmäärät ja työskentelyolosuhteet tukevat koirien hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Yleispäteviä, tutkimukseen perustuvia työmäärän rajoja tai työuran päättämisen kriteerejä ei ole voitu määritellä. 

Koiran kuormitukseen vaikuttavat tapaamisten keston ja määrän lisäksi esimerkiksi matkustaminen, ympäristön hälyisyys, asiakkaiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen voimakkuus ja mahdollisuudet palautumiseen. Työmäärää on siksi tarkasteltava koirakohtaisesti eikä pelkästään tapaamisten lukumäärän perusteella. 

Kirjoittajien mukaan koiran tehtäviä tulee voida keventää tai työskentely keskeyttää tilapäisesti, jos sen terveys, palautuminen tai halukkuus osallistua muuttuu. Myös työuran päättäminen tulisi nähdä koiran hyvinvointia tukevana ratkaisuna eikä epäonnistumisena.

 
Kuusivaiheinen malli kokoaa arvioinnin yhdeksi kokonaisuudeksi 

Kirjoittajat ehdottavat kuusivaiheista mallia koira-avusteiseen työhön valmistautumiseen ja koiran hyvinvoinnin varmistamiseen. Malli alkaa koiran valinnasta, jossa arvioidaan sen terveyttä ja käyttäytymistä. Tämän jälkeen selvitetään koiran soveltuvuus suunniteltuihin työtehtäviin ja toimintaympäristöön.

Seuraavat vaiheet koskevat palkitsemiseen perustuvaa koulutusta sekä ohjaajan osaamisen ja työparin toiminnan arviointia. Työskentelyn alettua seurataan koiran hyvinvointia, terveyttä ja työstä aiheutuvaa kuormitusta. Viimeisessä vaiheessa tarkastellaan työmäärän muuttamista, mahdollisia taukoja ja työuran päättämistä. Arviointia jatketaan tarvittaessa kaikissa työuran vaiheissa. Työskentelyn aikana on huolehdittava myös koiran terveydestä sekä hygieniaan ja tartuntatauteihin liittyvien riskien ehkäisystä.

 
Mallin uutuus ei ole sen yksittäisissä osa-alueissa vaan niiden kokoamisessa yhdeksi, koko työuran kattavaksi toimintatavaksi. Kirjoittajien mukaan koiran soveltuvuus ei ole pysyvä ominaisuus, vaan sitä on arvioitava suhteessa koiran elämäntilanteeseen, ohjaajan osaamiseen ja sen hetkisiin työtehtäviin. 

Artikkelissa esitetään myös, että jatkossa tarvitaan pitkäaikaisia tutkimuksia, joissa koirien hyvinvointia seurataan valmistautumisesta työuran päättymiseen. Lisää tutkimustietoa tarvitaan erityisesti ohjaajien osaamisen arvioinnista, työkuormituksen kertymisestä sekä siitä, millaiset arviointi- ja seurantakäytännöt tukevat koirien hyvinvointia koira-avusteisessa toiminnassa. 

Artikkeli on luettavissa täällä: mdpi.com/2076-2615/16/16/2557