Matkakertomukset

Etusivu » Aineistot » Matkakertomukset

Vaasan alueella toimivat Green Care-hankkeet toteuttivat kesäkuussa opintomatkan Ruotsiin ja Tanskaan.

Tanskassa todettiin olevan runsaasti osaamista muun muassa puutarhaterapiassa, yhteisöpuutarhojen toiminnassa, ratsastusterapiassa, koulujen ruokakasvatuksessa ja metsäesikoulujen järjestämisessä. 

Ruotsissa vihreään toimialaan liittyviä palveluita tuotetaan mm. Grön Omsorg ja  Grön Rehabilitering käsitteiden alaisuudessa. Tutustuimme matkan aikana erityisesti Naturunderskott rehabitering (NUR)-toimintamalliin, joka muun muassa Skånen alueella on otettu vakiintuneeksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa. 

Luontoavusteinen kuntoutusmalli  perustuu Ruotsin maatalousyliopiston monivuotiseen tutkimukseen Alnarpin terapiapuutarhan yhteydessä. Toimintaa tarjotaan asiakkaille, joilla voi olla esimerkiksi lievää tai keskivaikeaa stressiin liittyvää masennusta sekä taipumusta sosiaaliseen eristäytymiseen ja passivoitumiseen. Kuntoutumalli sisältää 8-viikkoisen jakson ryhmämuotoista päivätoimintaa NUR—tiloilla ja puutarhoissa.

 

Vertailua maiden välillä

Suomalaisen Green Care-mallin vahvuutena näimme tänne rakentuneen monialaisen ja alueellisesti laajan yhteistyön. Erityisesti Tanskasta tuntui vielä puuttuvan toimialaa yhdistävä laajempi yhteistyön taso.

Ruotsin vahvuutena näimme olevan monivuotisen tutkimustoiminnan, jota on tehty Alnarpin terapiapuutarhan yhteydessä. Tämän myötä luontoavusteinen toiminta on muun muassa Skånen alueella saanut virallisen aseman osana palvelutuotantoa. Taustalla on myös ajattelumalli, jossa lääketieteellisen hoidon rinnalla halutaan tuoda täydentäviä tukimuotoja, kuten luontoon ja kulttuuriin liittyvät toimintamallit.  Toiminnallisuuden ja yhteisöllisen tuen kautta pyritään asiakkaan omien voimavarojen löytämiseen ja vahvistamiseen.

Pohdimme matkan aikana, onko Suomessa säästöpaineiden myötä panostettu etupäässä ongelmalähtöisiin menetelmiin, ja yksilöiden omiin voimavaroihin perustuvien toimintamallien kehittäminen on jäänyt vähäisempään rooliin?

Myös koulun ulkopuolisia ympäristöjä käytetään Ruotsissa ja Tanskassa luultavasti  enemmän kuin Suomessa. Akateemisten taitojen lisäksi halutaan tukea lasten yksilöllistä kasvua tekijöinä ja toimijoina sekä tämän edellyttämiä sosiaalisia taitoja. Ehkäpä uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä tämäkin ajattelutapa alkaa Suomessakin jatkossa laajenemaan, ja koulut hakeutuvat entistä laajemmassa määrin yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa.    


yhteistyössä mukana: