Blogin kirjoittaja Pauliina Fontell on työhönvalmentaja ja ammatillisen kuntoutuksen innovaattori.

Mitä on työhönvalmennus?

Suomessa työhönvalmennus on ollut työllistettäville asiakkaille tarjottava palvelu, mutta myös yksi ammatillisen kuntoutuksen toimenpide. Suomessa työhönvalmennusta toteuttavat muun muassa KELA, työ- ja elinkeinohallinto, työeläkeyhtiöt, kunnat ja erilaiset työllistymishankkeet. Työhönvalmennus on asiakkaalle maksutonta.

 

KELA:n työhönvalmennus on vajaakuntoisille suunnattua ammatillista kuntoutusta. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (L 566/2005) määrittää KELA:n työhönvalmennusta. Työeläkeyhtiöt toteuttavat työeläkekuntoutusta, jossa työhönvalmennus on yksi käytettävistä toimenpiteistä. Tähän liittyy Työntekijän eläkelaki (L 395/2006).

 

Työ- ja elinkeinohallinnon työhönvalmennusta määrittää laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (L 916/2012). Lisäksi työhönvalmennuksen toteutukseen vaikuttaa lain soveltamisohje (TEM/871). Kyseisen lain 4. pykälä määrittelee, että: ” Työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota henkilöasiakkaalle valmennusta: 1) työn hakemisessa (työnhakuvalmennus);2) ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä (uravalmennus); ja 3) työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa (työhönvalmennus).” Kuten lainauksesta voi huomata työhönvalmennus on eri asia kuin työnhakuvalmennus.

 

TE-toimiston työhönvalmennus on palvelu, jota tarjotaan henkilöasiakkaille, silloin kun he tarvitsevat henkilökohtaista tukea työmarkkinoille pääsemiseen ja siellä pysymiseen. Tuki voi olla apua työpaikan etsintään, haastatteluissa käymiseen, työhakuasiakirjojen muotoiluun, työsopimuksen tekoon ja työsuhteen aloittamiseen. (TEM/871, 19; TE-palvelut 2016a)

 

KELA:n työhönvalmennus on kahdenlaiselle asiakasryhmälle suunnattua toimintaa. Työhönvalmennuksessa tavoitteena on löytää kuntoutujan työkykyyn soveltuva palkkatyö. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa tavoitteet ovat saman kaltaiset, mutta siinä huomioidaan mielenterveydellisten ongelmien vaikutus työskentelyyn ja asiakkaan tuen tarve. (KELA 2016)

 

Kunnissa järjestetään sosiaalihuoltolain nojalla työllistävää toimintaa, mukaan lukien työhönvalmennusta. Kunnat järjestävät myös kuntouttavaa työtoimintaa, joka on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille. Kehitysvammalain 35 §:n 2 momentin mukaan erityishuollon tarpeessa olevalle on pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa ja toimintaa, joka tarjoaa virikkeitä.

 

TE-toimistoilla, kunnilla ja KELA:lla on yhteistyöelin Työvoiman palvelukeskus eli TYP. Työvoiman palvelukeskuksissa tarjotaan työllistymistä edistävää tukea, apua saa mm. palvelutarpeiden arviointiin ja työllistymisen suunnitteluun. TYP voi olla työhönvalmennukseen asiakkaan lähettävä taho.

 

Vastaanottohuoneesta hevostallille

Omassa työssäni Live-palveluiden työhönvalmentajana, kohtaan asiakkaani urasuunnittelun, ammatillisen kuntoutuksen tai työllistymisen ratkaisujen osalta. Se tapahtuu tarjoamalla asiakkaalle vaihtoehtoja, herättelemällä ajatuksia, ja tehokkaita ratkaisuja. Ammatillisen- ja toimintakykykuntouksen tehtäviä olen hoitanut vakuutusyhtiöissä vuodesta 2007 alkaen. Työhönvalmentajan työssä luodaan asiakkaalle muutoksen mahdollistavaa toiminta­tilaa ja toimintamahdollisuuksia asiakkaalle: elämänhallinta, opiskelutaidot, ammattiala, oppimaan oppiminen ja itseohjautuvuus. Työhönvalmentajan työssä avaan ja kuvaan vaihtoehtoja asioiden toteuttamiseksi ja sanoitan toteuttamistapojen merkityksiä. Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaille voidaan miettiä myös muun muassa työtehtävien räätälöintiä, työtehtävien osalta tarpeellisia apuvälineitä tai esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille sopivia koulutus- työllistymisratkaisuja.

 

Perinteisestä virastotyöstä ja työhönvalmentajan vastaanottohuoneesta on haluttu siirtyä jalkautumaan asiakkaan kanssa tekemisen äärelle, joten työhönvalmennuksessa on otettu askel myös hevostallille. Itselleni hevosavusteisuuden käyttäminen työhönvalmentajan tehtävässä oli itsestään selvää omien kouluhevosteni ja kilpaponikasvattajana toimimisen vuoksi. Urasuunnittelu- ja työhönvalmennuksen asiakkaan kanssa hevosta hoitaessa käydään läpi asiakkaan elämäntilannetta, tavoitteita ja esimerkiksi työelämävalmiuksia. Hevosavusteisessa työhönvalmennuksessa hevosen käyttäminen rikkoo perinteistä virasto- ja oppilaitosajattelua ja luo samalla uutta mielekkääseen yhdessätekemiseen perustuvaa työskentelytapaa. Hevosavusteisen toiminnan peruselementit - kuten elämyksellisyys ja virikkeellisyys – lisäävät asiakkaan onnellisuutta hyvinvoinnin mittaristossa.

 

Monessa oppilaitoksessa on myös ruvettu hyödyntämään työhönvalmentajia esimerkiksi opiskelijoiden oppimis- ja tutkintotavoitteiden saavuttamisen tukena. Oppilaitoksien työhönvalmentajat lukevat vaikkapa kokeisiin satulahuoneessa opiskelijan kanssa tai osallistuvat ehkäpä ensimmäisen kesätyöpaikan työhaastatteluun opiskelijan tukena. Työhönvalmentaja on myös tarvittaessa osa palveluverkostoa ja osallistuu tarvittaessa vaitiolovelvollisena myös esimerkiksi palvelu- tai kuntoutusuunnitelmien laatimiseen, jolloin verkoston yhteistyön tavoite on asiakkaan onnistuminen.

 

Työhönvalmennuksen onnistumisen edellytykset

Vapaa tahto osallistua, tahtotila yhdessä työskentelyyn ja motivaatio yhteisen päämää­rän tavoitteluun ovat välttämätön edellytys yhteistyösuhteen muodostumiselle. Luotta­mussuhteen rakentuminen ja sen mukainen toiminta on sopimuksenvaraista. Yhteis­työtä pitää aidosti haluta ja yhdessä tekemistä arvostaa. Sopimukseen pitää olla valmis sitoutumaan yhdessä myös ennakoitujen huonojen hetkien aikana. Palautteiden myönteinen merkitys tulee nähdä myös silloin, kun sanomaa ei ole osattu muotoilla kauniisti.

 

Käytännössä päämäärän tavoittelu on myös motivoivampaa asiakkaalle ja valmentajal­le, jos oikeaan suuntaan eteneminen on havainnollistettavissa ja tavoitteen saavutta­minen todennettavissa. Etenemisen seuranta on kannattavaa siinäkin tapauksessa, jos päämäärän toteutuminen ei onnistu yhteistyön aikana odotetusti tai aikataulussa ilme­nee viiveitä. Tällöin yhteistyöllä on todennettavissa vähintäänkin osittainen arvo ja vä­lietappi, josta voi jatkaa etenemistä työllistymisen polulla suunnitelman mukaisesti pää­määrän saavuttamiseksi myöhemmin.

 

Oman elämän ratkaisujen löytäminen sekä vaihtoehtojen viidakosta valitseminen ei ole monellekaan helppoa. Hevosavusteisessa työhönvalmennuksessa asiakasta ohjataan uudelle uralle, ajatusjumpan, mielentreenien sekä ehkäpä luomalla asiakkaalle uusia ratkaisukeskeisiä ajatuspolkuja. Hevosavusteisen työhönvalmennuksen kokemuksista saadaan asiakkaalle onnistumisia. Esimerkiksi ratsastusvaelluksen lomassa työhönvalmennusta voidaan tehdä esimerkiksi rakentamalla laavu pienryhmässä. Laavun rakentamisen, ulkoilun ja yhdessä tekemisen aikana voidaan käydä läpi omia vahvuuksia ja vahvistaa esimerkiksi työelämässä tarvittavia taitoja. Pannukahvin ja makkaranpaiston yhteydessä tarjolla on vertaistukea ja uusia oivalluksia.

 

Hevosavusteinen työhönvalmennus on parhaimmillaan tulevaisuuden muokkaaja, ratkaisu- ja voimavarapankki, elämän ja itsensä kehittämisen työväline – toistaiseksi melko vähän tunnettu työmenetelmien piilotettu aarre.


yhteistyössä mukana: