Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jakaa vuosittain palkinnot valtakunnan parhaimmille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeille. Tänä vuonna palkinto meni pohjoiseen Lappiin, jossa päihdekuntoutus on viety ulos luontoon, pohjoisten voimavarojen äärelle. 

Samisoster ry:n ja Enontekiön kunnan toteuttaman malli sai palkintoraadilta tunnustusta yhteisöllisestä toimintatavasta ja paikallisuudestaan. Mettäterapiassa ratkaisuja etsitään omassa elinympäristössä. Leiritulen äärellä työntekijä ja asiakas ovat samanarvoisia. Asioita päästään käsittelemään aidommin ja suorempaan kuin monen sadan kilometrin päässä olevilla kuntoutusjaksoilla. Ongelmia ratkotaan siellä, missä ne ovat syntyneetkin. 

Mettäterapia koostuu leirijaksojen ohella säännöllisesti toimivasta puhelinrinkitoiminnasta. Leirijaksoja on neljä ja ne toteutetaan 3 kk:n välein, jakson pituus on keskim.4 päivää.

TERVE-SOS kilpailun muita palkittuja oli Aluekehityssäätiön yhdessä Maito-osaamiskeskuksen Maito-Savon kanssa toteuttama Kuntosavotta sekä Oulun seudun omaishoitajien vertaisvoimaa jakanut hanke.

Kaupunkiasujien allergioiden ja astman lisääntyminen saattaa johtua siitä, että ympäristön luonto ei ole läheskään yhtä monimuotoinen kuin maaseudulla. Monipuolisista luontokokemuksista voi olla kauaskantoinen hyöty. Kuraojassa pyöriskely ja metsänreunojen säännöllinen koluaminen käsituntumalla saattavat vähentää riskiä saada allergioita. Tietyt maaperästä ja kasveista peräisin olevat bakteerit voivat nimittäin iholla asustaessaan tehostaa immuunipuolustusta.

 Allergiariski pienemmäksi maa- ja kasvikontaktien avulla

Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta ja Tari Haahtela HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta ovat ryhmineen tutkineet, miten ihmisten vähäiset kontaktit monipuolisen luonnon kanssa vaikuttavat iholla viihtyvien hyötybakteerien valikoimaan ja ihmisten allergeeniherkkyyteen. Ryhmä tutki 118 satunnaisesti valittua Itä-Suomessa asuvaa koululaista.

Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että monipuolinen maaperän ja kasvien kanssa puuhastelu vähentää allergisoitumisen riskejä.

– Jos nuorten asuinympäristössä oli paljon metsää ja maatalousmaata, heidän ihollaan oli laajempi bakteerivalikoima kuin nuorilla, joiden kodin läheisyydessä on enemmän rakennettua ympäristöä ja vesistöjä. Myös nuorten allergeeniherkkyys oli maaseudulla alhaisempi, Ilkka Hanski toteaa.

 Ihon hyötybakteerit tehostavat immuunipuolustusta?

Allergeeneille herkistyneiden ja terveiden nuorten iholla elävien bakteerien koostumus oli erilainen. Herkistyneiden nuorten iholla oli suppeampi valikoima gammaproteobakteerien ryhmään kuuluvia bakteereja.

Terveiltä nuorilta löytyi myös merkitsevä yhteys gammaproteobakteereihin kuuluvan Acinetobacter-suvun runsauden ja verestä mitatun kehon tulehdusreaktioita hillitsevän interleukiini-10-sytokiinin välillä. Iholla elävät gammaproteobakteerit saattavatkin stimuloida soluja tuottamaan juuri tätä elimistön immuunipuolustusta tehostavaa molekyyliä.

Gammaproteobakteereita löytyy runsaasti muun muassa kasvien pinnoilta. Niitä on myös esimerkiksi heinäkasvien siitepölyhiukkasissa.

– Tutkimushanke on ollut erityisen jännittävä, koska siinä on yhdistetty tietoa aina elinympäristön rakenteesta ihmisten iholla eläviin bakteeriyhteisöihin ja immuunijärjestelmän toimintaan. Kaikki nämä ovat tavattoman monimutkaisia. Oli suuri yllätys, että tutkimuksessa löytyi vahvoja todisteita luonnon monimuotoisuuden, ihon bakteeriyhteisöjen ja allergiaherkkyyden välisistä yhteyksistä, kertoo Hanski.

Tutkimusartikkeli julkaistiin tällä viikolla PNAS-tiedelehdessä otsikolla Environmental biodiversity, human microbiota and allergy are interrelated.

Green Care Finland ry:n vuosikokouksessa Tampereella 13.4.2012 valittiin yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Eeva Nurmi Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:stä. Eeva Nurmi toimii luottamustehtäviensä ohella maaseutuyrittäjänä Humppilassa. Yhdistyksen aiempi puheenjohtaja Katri Kranni luopui tehtävästä kiireisiinsä vedoten.  

Vuosikokouksessa valittiin hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Eeva Nurmen lisäksi Kirsi Salonen (Psykologipalvelut Hyvän MielenTila), Anne Törn (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti) ja Anu Kaukonen sekä aiemmin varajäseninä toimineet Anja Yli-Viikari, Liisa Tyllilä (Hiking Travel, Hit Ky) ja Laura Airaksinen (Pikonlinna Kiinteistöt Oy). Hallituksessa jatkoivat varsinaisina jäseninä Kimmo Aalto (MTK), Tuomo Salovuori ja Suvi Saarinen (Puuristella).  

Uusiksi varajäseniksi valittiin Anu Karinen (Meri-Lapin Hoiva Oy), Leena Rimpiläinen (Laukanmäen Talli), Kirsti Järvensivu (Ekohoitola Vitarosa) ja Mirja Nylander (Metsämatkat Oy). Hallituksessa jatkoivat varajäseninä Erkki Kelloniemi (Tampereen ammattikorkeakoulu), Satu Nurmi (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry), Tarja Hovila (Ahlmanin koulun Säätiö), Keijo Viertoma, Katariina Soini ja Pirkko Kivikari (Ylitalon alpakat ja laamat).

Lisätiedot: Eeva Nurmi, puh. 0400 428 629, eeva.nurmi@surffi.net 

Suomen Karva-Kaverit on perustettu keväällä 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa eläinavusteista työskentelyä, jossa eläimen avulla tuodaan iloa ja vahvistetaan ihmisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Karva-Kavereissa on mukana koiria, kissoja, marsuja, alpakka ja minihevosia. Myös ensimmäinen villasika on läpäissyt Karva-Kaverien testit. Mikko sika on kotoisin Lieksasta, jossa sillä on vanhemmat sekä sisko ja veli. Mikko on siitä harvinainen, että samanvärisiä villasikoja on maailmassa vain parisataa. Mikko sopii hyvin kaverityöhön, sillä se on luonteeltaan ihmisrakas ja utelias.

Karva-Kaverien toiminta perustuu jäsen- sekä vapaaehtoiseen kannatusmaksuun. Yhdistys ottaa vastaan myös lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkii varoja järjestämällä yleisötilaisuuksia.

Kuva. Mikko sika yhdessä omistajansa Ismo Apelin ja Karva-Kaverien pääkoordinaattorin Maarit Haapasaaren kanssa.

Ensimmäisessä gc-koulutusten kehittämisestä koskeva seminaari kokoontui 23.3.2012 UKK-instituutin tiloissa Tampereella. Aamupäivän aikana teemaa alustettiin eri näkökulmista.

Juha Rutanen. Seminaarin avaus.

Päivi Karttunen. Green care -teema koulutuksen näkökulmasta.

Katri Kranni. Miksi ja mitä Green Care – osaamista tarvitaan? – yrittäjän näkemys,

Anu Pajala ja Anne Törn. Katsaus nykyiseen koulutustarjontaan

Elina Vehmasto. Ulkomaista koulutustarjontaa.

Pohjustuksen työpaja-osuuteen esitettiin myös tulevaisuuden visioita toimialan kehityksestä.

Iltapäivän aikana kokoontui neljä erillistä työryhmää koulutusaloittain. Oheisessa tiedostossa ensimmäisiä suuntaviivoja terveys-, sosiaali-, matkailu- ja luonnonvara-alan koulutuksen kehittämiseen.

Työpajojen yhteenvedot

Kaarina kirjoittaa blogipalstallaan:

"Meillä on vanhassa valtavasti resursseja, jotka pitää vain oivaltaa uudella tavalla. Meidän olisi luotava elämämme luonnonläheisemmäksi ja normaalimmaksi, nähtävä erilaiset työn ja elämisen mahdollisuudet ja opittava ajattelemaan asioista eri tavalla. Ehkä green care on sille alkusoittoa?"

Lue lisää 

Kartano täysin remontoitu 2005.Tontti 9,4ha, Keiteleen rantaa 600m. Tällä hetkellä paikkakunnan suurin pito-, palvelu- ja matkailuyritys. Soveltuu myös hoitokodiksi. Ei naapureita, puistomainen piha. Hinta 1,800.000e

• PÄÄRAKENNUS: 25h,suurtalouskeittiö, ruokasali, kokous/koulutustila,
• OK-TALO: 310m2, 9h,k, sauna, kph, 3xwc,
• RIVITALO: 4 huoneistoa, remontoitu
• RIVITALO: 6 huoneistoa, remontoimaton
• NAVETTA: remontoitu monitoimitila, yläkerrassa juhlatila, luvat 600 henkilölle. alakerrassa puu/pelletti/hakevarasto, metallin työstö ja korjaustilat sekä maalausuuni.
• 2xautotalli usealle autolle, grillikatos, rantasauna (ei remontoitu)
• AITTA:kakskerroksinen, 8 huonetta.
• MUUTA: vesitorni, lämpökeskus, jätepuhdistamo,aidosta kivestä tehty kellari, jätteidenlajittelukeskus, puuliiteri, varastotilaa. Kokonaisuuteen kuuluu mahtava irtaimisto.

Lisätietoja Ritva Kekki 0465847915 www.asuntothaimaasta.fi

Alnarpin terapiapuutarha perustettiin vuonna 2001 Ruotsin maatalousyliopiston yhteyteen. Nykyisellään se on laajentunut kahden hehtaarin suuruiseksi kokonaisuudeksi, jossa luonnontilaiset alueet vaihtelevat rakennetun puutarhan alueiden kanssa. Puutarhan monimuotoisuus on kuntoutuksessa tärkeää, sillä ympäristön halutaan luovan mahdollisuudet niin lepoon ja rauhoittumiseen kuin myös yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen.

Alnarpissa kuntoutetaan masennus- ja uupumuspotilaita, joilla on usein takanaan pitkäaikainen sairastamisen historia. Kuntoutusohjelma kestää kahdeksan viikkoa, jonka aikana potilaat tulevat puutarhalle säännöllisesti neljänä päivänä viikossa.

Kuntoutustyön yhteydessä työstetään teoreettista tietoa ympäristön merkityksestä sairastuneelle ihmiselle.  Henkisesti heikoilla olevan ihmisen tiedetään luontaisestikin hakeutuvan ympäristöihin, jossa on mahdollista päästä vaatimusten ulkopuolella. Ympäristön tukea omalle olemassaololle tarvitaan sitä enemmän, mitä haavoittuneemmassa tilassa ihminen omassa sisimmässään on.

Potilaan saapuessa kuntoutukseen hänen henkiset voimavaransa ovat yleensä vähäiset ja kyky vuorovaikutukseen minimaalista. Paikalle tuleminen, ja puuhastelu omien tehtävien parissa on silloin asia, josta lähdetään liikkeelle.  

Lupa lepäämiseen on myös monille opeteltava asia. Joutenolo ei kuntoutuspuutarhassa ole hukkaan heitettyä aikaa. Päinvastoin; sen myötä palautuu kyky läsnäoloon. Asiakas alkaa vähitellen näkemään ympärillään olevia asioita; haistamaan ja maistamaan makuja, kuulemaan ja näkemään ympärillään olevaa kauneutta. Vähitellen murtuu myös kuori, jolla ihminen on suojautunut liiallisten vaatimusten edessä. Jännittyneisyyden vähentyessä yksilö alkaa tuntea tunteita ja hyväksymään apua, jota hänelle tarjotaan.

Ihmisen sisimmän herättämiseen puutarha tarjoaa runsaasti erilaisia tunnelmia ja virikkeitä.  Työssä hyödynnetään myös symboliikkaa, jota luonto on tulvillaan. Esimerkiksi siementen kylväminen ja hentojen taimien hoivaaminen voi auttaa potilasta löytämään myös oma ihmisarvonsa.  

Keskustelut puutarhalla, olemisen ja tekemisen lomassa, auttavat yksilöä kokoamaan oman sairastumisensa tarinan sanojen muotoon. Tapahtumat saavat ymmärrettävän asun.  

Alnarpissa ajatellaan, että sairastunut ihminen on enemmän sidoksissa ympäristön luomiin viesteihin ja vaikutelmiin, kun taas terve ihminen pystyy ylläpitämään minuuttaan ja sijoittamaan ikäviäkin tapahtumia omaan yhteyteensä.

Puutarhaympäristön etuna pidetään myös mahdollisuutta työskennellä ongelmien kanssa monella eri tasolla; järjen ja ajattelun, mutta myös tekemisen, tunteiden ja elämysten sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.

Artikkeli Alnarpin kuntoutusmenetelmästä

Anna Adevin väitöskirja: Supportive Nature and Stress.

Lehtiartikkeleita Alnarpin toiminnasta ja potilaiden kokemuksista 

Luonto rauhoittaa - eläin kutsuu vuorovaikutukseen

Green Care Finland ry on yhteistyössä MTT:n kanssa julkaissut esitteen green care -toiminnan hyvinvointivaikutuksista. Esitettä voi vapaasti tulostaa ja käyttää toiminnan vaikuttavuudesta tiedottamiseen.