Green care palveluiden markkinoita selvitettiin ProAgrian toteuttamassa esiselvityshankkeessa. Markkinaselvitys toteutettiin haastattelemalla kuntien sosiaali- ja terveysalan johtoa ja yrityksen henkilöstöjohtoa Pohjois-Karjalassa.

Kunta-alan ostajat kiinnostuneita

Kuntahaastatteluissa Green care konseptin tunsi 61 % (14 henkilöä) haastatelluista. Valtakunnallisessa markkinatutkimuksessa ainoastaan 21 % vastaajista tunsi GC-palvelut (SITRA/Green Care Finland ry). Pohjois-Karjalassa palvelut tunnetaan yllättävän hyvin, koska siellä on muutamia yrityksiä, jotka toiminnassaan tuovat teemaa esille. Myös maakuntalehdessä on ollut isoja juttuja aihealueesta. Kiinnostus Pohjois-Karjalassa on luontaisestikin suurempaa, sillä maakunnassa on paljon Green care-yritystoiminnassa tarvittavia elementtejä: puhdasta luontoa, erämaata, maataloutta, yksityisiä hyvinvointipalveluyrityksia, matkailua ja ennen kaikkea suuri tarve etsiä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Yli puolet kunnan ostopäätöksiä tekevistä henkilöistä oli valmis tulevaisuudessa ostamaan tai järjestämään Green care –palveluita asiakkaille. Loputkin vastaajista olivat kiinnostuneita, mutta vielä epävarmoja ostoaikeistaan. SOTE-alan ostajille tarvitaan lisää tietoa palveluista, esim. vierailuja kohteisiin, kokeiluja ja testaamista. Tuotteet on suunnattava asiakkaille, joita koskee kunnallinen järjestämisvastuu. Eniten apua GC-palveluista toivottiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Myös kehitysvammaisille ja ikäihmisille uskottiin näistä mahdollisuuksista olevan hyötyä.

Yrityksille luontoavusteiset työhyvinvointipalvelut tuttuja

Yritysten henkilöstöjohtajista peräti 53 % (8) tunsi GC-palvelut. Valtakunnallisessa tutkimuksessa vasta 9 % vastanneista tunsi käsitteen. Kun haastatelluille kerrottiin GC-työhyvinvointipalveluista, 87 % sanoi yrityksen joskus käyttäneen tällaisia palveluita. Jokainen haastateltu henkilöstöjohtaja uskoi yrityksen myös jatkossa käyttävän luontoon liittyviä hyvinvointipalveluita. Palveluita ajateltiin hyödyntää työyhteisön toimivuuden ja yhteishengen kehittämisessä sekä yhteisön muutosten hallinnassa.

Lisätietoja: Green Carelia -hankkeen loppuraportti